Tutustu meihin – Ville Tilvis esittelyssä

Ville Tilvis

Helsingin matematiikkalukion linjanjohtaja
Matematiikan ja fysiikan lehtori
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen

Miten päädyit opettajaksi?

Kävin yläkoulun ja lukion Maunulassa, jonka jälkeen lähdin yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa ja haaveilin tiedemiehen urasta. Opiskeluiden ohessa tein töitä Maunulassa ja pidin esimerkiksi matematiikkamaanantaita ja matematiikan kertauskursseja. Kolmen yliopistovuoden jälkeen tiedemiehen ura ei enää niin kiinnostanut, ja huomasin pitäväni opettamisesta, joten päätinkin tehdä opettajan pedagogiset opinnot.

Kauan olet tehnyt opettajan töitä Maunulassa?

Aloitin Maunulassa täysipäiväisenä vuonna 2007 eli 15 vuotta sitten, ja sitä ennen olin neljä vuotta osa-aikaisena.

Miksi olet juuri Maunulassa töissä?

Maunulassa vapautui matematiikan opettajan sijaisuus, ja minulle soitettiin, ottaisinko paikan vastaan. Maunula on hyvä paikka opettaa matematiikkaa, sillä oppilaat ovat innostuneita ja matematiikan tarjonta on runsas. Maunulassa on yleistä, että ihmiset leimautuvat kouluun ja hyviin tyyppeihin. Jo yläasteella muut oppilaat ja silloinen innostava opettaja saivat jatkamaan lukioon.

Mikä on parasta opettajan työssä?

Ensimmäisenä mieleen tulee oppilaat. Matematiikkalukioon tulee innokkaita ja monipuolisesti lahjakkaita oppilaita, ja se on kiva ympäristö tehdä töitä. Monet vanhat oppilaat ovat myös päätyneet tekemään mielenkiintoisia hommia, joten on olo, että omalla tekemisellä on vaikutusta. Toinen asia on vapaus. Tähtäämme opetussuunnitelman tavoitteisiin, mutta saamme valita työtavat oman harkinnan mukaan. Maunulassa on myös koulukohtaisia kursseja, jotka poikkeavat opetussuunnitelmasta ja joita on hauska järjestää. Olin esimerkiksi yhdessä vaiheessa kiinnostunut peliteoriasta ja pidin siitä opintojaksoa. Kahlasin kurssia varten paljon kirjoja läpi, ja pystyin oppimaan itsekin uutta ja tekemään itseäni kiinnostavia asioita. Kolmas mukava puoli on koulun kulttuuri. Pidän lautapeleistä monien muiden oppilaiden ja opettajien tapaan. Kävellessä koulun käytävillä voi lähes aina huomata shakkimatseja tai muita pelejä, joihin osallistua. Ilmapiiri on siten älyllisesti vireä, ja eri projekteihin ja tempauksiin löytyy ihmisiä. Esimerkiksi olen mukana järjestämässä kaksi kertaa vuodessa Matematiikan yö -tapahtumaa, jonne kokoontuu 80 alumnia ja 60 nykyistä opiskelijaa sekä muuta henkilökuntaa ja vieraita. Yleensä osallistujamäärä on ollut noin 150. Olemme koululla iltakuudesta aamukuuteen ja muun muassa pelaamme pelejä ja pidämme matematiikkakisoja.

Mikä Maykissa on parasta

Oma keittiö ja ruoka ovat hyviä. Lisäksi kollegat ovat eteviä, sillä monella on sellaista osaamista, joka ylittää opettajille vaaditun minimin. On miellyttävää, kun on monipuolisia ja osaavia ihmisiä, joiden kanssa työskennellä. Pidän myös oppimateriaalien, kuten pitkän matematiikan lukio-opintojen lisämateriaalien ja matematiikkakerhojen materiaalien, tekemisestä, ja voin käyttää työaikaa siihen liittyviin asioihin.

Mikä erottaa Maykin muista kouluista?

Yhteisöllisyys ja ehkä tietynlainen huolenpito. Lukio on sen verran pieni, että on mahdollista tuntea kaikki oppilaat. Tunnemme oppilaamme ja välitämme heistä. Esimerkiksi välillä lukioon tuleva hallitsee jo lukiotason matematiikan, jolloin täytyy henkilökohtaisesti miettiä, mitä yliopiston kursseja oppilas voisi suorittaa. Pystymme vastaamaan opiskelijoiden toiveisiin ja personoida opetusta. Joskus olemme myös hakeneet autolla oppilaita ylioppilaskokeisiin heidän kotoaan, jos he ovat nukkuneet pommiin. Täällä on välittävä henki, ja oppilaiden ja opettajien kesken on luontevat välit. Ilmapiiri on rento, vaikka täällä opiskellaankin tavoitteellisesti.

Mikä on paras muisto työuraltasi?

On vaikea nimetä mitään yksittäistä hetkeä, mutta on esimerkiksi hienoa, kun oma oppilas menestyy jossakin isossa kilpailussa, kuten kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa. Se, missä parhaiten tuntee onnistuneensa on esimerkiksi, kun Matematiikkamaanantaina kello lähestyy kuutta illalla, perehdymme johonkin mielenkiintoiseen asiaan ja oppilaat ovat vieläkin aidosti innoissaan oppimassa uutta. Tämä innon ja tekemisen ilmapiiri jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen. Pidän kaikista sellaisista tilanteista, joissa olemme oppilaiden kanssa syvällä perehtymässämme aiheessa ja joissa työn imu on voimakas.

Edellinen artikkeli
Shiraza-ryhmän pikkujoulu
Seuraava artikkeli
Tutustu meihin – Juha-Matti Tammela esittelyssä
Ei tuloksia.