Lapin kesäkoulu suuntasi kesän alussa Kilpisjärvelle Suomen käsivarteen. Mukaan lähti innokas joukko matikkalukiolaisia sekä opettajat Ville Tilvis ja Elisa Mehtälä, tilastotieteilijä ja kasvitieteilijä Henna Kettunen sekä assistentti Pauliina Kärkkäinen. Tiedossa siis matematiikkaa, biologiaa ja maantiedettä tunturiluonnon keskellä. Tänä vuonna opiskeltiin matematiikan, biologian ja maantiedon sisältöjä yhdessä uuden opetussuunnitelman hengessä.

Maanantai 4.6.2018

Odotettu Lapin kesäkoulu sai alkunsa klo 7:30 koulun pihalta, kun väsyneet, mutta innokkaat, oppilaat ja opettajat sulloivat laukkunsa bussiin. Kun kaikki tavarat oli saatu bussiin ㅡ joka osoittautuikin hyvin haastavaksi ㅡ, pitkä matka kohti Lappia oli valmis alkamaan. Olimme hieman aikataulusta jäljessä, ja bussi pääsi starttaamaan vasta klo 8:06. Tunnelma oli heti katossa ja bussissa raikui musiikki, tosin suurimmalla osalla matkustajista aamun ensimmäiset tunnit menivät nukkuessa. Ensimmäisen pysähdyksen jälkeen, noin klo 12, viimeisetkin unihiekat oli karistettu silmistä. Korttipelit esiin ja yhteislaulut käyntiin, seuraavat tunnit kuluivatkin huomaamattomasti! Viimeinen pysähdyspaikka oli hyisevän tuulinen Kukkolankoski, jossa otettiin grillaustikut esiin ja pysähdyttiin iltapalalle. Hieman puolenyön jälkeen oli vihdoin saavuttu päämäärään ja väsyneet oppilaat joutuiva heti hommiin, teltta täytyi kasata ja bussista purkaa tavarat. Lopulta kaikki oli tehty ja pääsimme ansaituille yöunille.

Ronja & Heidi

Rentoa matakantekoa
Pysähdyspaikka Kukkolankoskella
Grillausta Kukkolankoskella.

Tiistai 5.6.2018

Tiistaiaamuna heräsimme ensimmäistä kertaa Lapissa. Olimme saapuneet yöllä yhden aikoihin, joten herätys oli vasta yhdeksältä. Aurinko ei ollut laskenut yöllä kertaakaan, eikä maisema tuntunut muuttuneen yhtään. Heti aamupalan jälkeen aloitimme tutustumisen RStudioon. Pidimme keskipäivällä vain lyhyen ruokatauon, jonka jälkeen jatkoimme R:ään tutustumista. Kuitenkin aloimme kaikki kaivata pientä taukoa ohjelmoinnista, joten opettajat päättivät, että voisimme tehdä silloin biologian tai maantiedon töitämme. Ne menivät nopeasti, jolloin pääsimme auttamaan ruoan laitossa ja sitten pian jo syömäänkin päivällistä. Päivällisen jälkeen meillä oli jäljellä vielä tunti RStudion parissa, jonka jälkeen pääsimmekin vihdoin kahdeksan aikaan odotettuun vapaa-ajan viettoon. Ryhmämme hajosi eri puuhia tekemään illaksi, osa meni saunomaan ja osa lähti vaeltamaan. Sitten olikin tarve mennä aikaisemmin nukkumaan, jotta pääsisimme varhain seuraavana päivänä ylös.

Aura, Lam ja Oona

Tiivis tilastotiedesessio R-ohjelmalla
Tukkasotkia Pousujärvellä

 

Keskiviikko 06.6.2018

Aamulla herätys oli 7:30. Aamutoimet sujuivat tavanomaisesti. Lähtö kirjosiepporetkelle myöhästyi vähän, mutta pääsimme matkaan. Ajoimme vahingossa Kilpisjärven biologisen aseman ohi, mutta oppaamme sai meidät kiinni omalla autollaan puhelinkeskustelun jälkeen. Näimme hienoja maisemia. Ohitimme Kilpisjärven, Saanan, tullin ja Norjan rajan. Kiersimme pari tuntia tunturikoivikossa ja oppaamme tutkimusavustaja Sara ohjasi meitä pöntöltä toiselle. Näimme kirjosieppojen ja talitiaisen munia. Pääsimme osallistumaan munien laskentaan. Yhdellä pesällä istui eräs kirjosiepponaaras, joka ei suostunut lentämään pois pesältään. Myös jänniä kasveja löytyi. Ylitimme monta puroa.

Paluumatkalla poikkesimme Morsiamen hiukset -vesiputousta ihastelemaan. Visa jopa pulahti siinä. Bussilla söimme lounaan, joka sisälsi kanaa, makkaraa, pullaa ja kasviksia. Kanat menivät hyvin kaupaksi. Kilpishallilla pysähdyttiin ostoksia varten. Kaikki saivat aikaa ostaa tarvittavia asioita, sitten oltiinkin jo matkalla takaisin.

Saavuttuamme takaisin jatkoimme matematiikan parissa, aiheena oli logaritmit. Vaikkei aihe ollutkaan kovin vaikea, kaikki näyttivät erittäin väsyneiltä. Muutaman tunnin päästä opiskelu loppui, ja vapaa-aika alkoi. Paistoimme lettuja pienellä porukalla, ja kävimme saunassa.

Markus, Slava

Kirjosiepon pöntön tarkistus
Pesän valmistuttua kirjosieppo munii joka päivä yhden munan. Munien lukumäärä tarkistetaan tutkimuspöntöistä useamman kerran viikossa.
Morsiamen hiukset -vesiputous

 

Torstai 7.6.2018

Tänään vietimme aamupäivän kiipeämällä tunturin laelle ja mittaamalla koivujen pituuksia sekä niiden sijainteja. Tarkoitus oli kartoittaa missä kohdassa rinnettä koivut kasvavat parhaiten ja vaikuttaako sijainti eri puolilla rinnettä asiaan. Matkalla rinnettä ylöspäin, ei ehtinyt kulua pitkään, kun oli jo yksi ryhmä onnistunut katoamaan. Yhdellä heistä oli jäänyt saapas kiinni suohon, jonka vuoksi he olivat jääneet pääporukasta jälkeen. Onneksi he löysivät pääporukan luo nopeasti ja matka jatkui.

Tunturin huipulle päästyään ihmiset söivät eväsleipiään. Ruoan jälkeen alettiin kulkemaan rinnettä alaspäin samalla mitaten koivuja. Retken jälkeen mökillä käytettiin kerättyä dataa koivuista R-studiolla sekä opiskeltiin matematiikassa fraktaaleja. Illalla oli jokapäiväisten horsmamittausten sekä saunan vuoro. Saunaan oli tungosta ja lauteille saatiin mahdutettua normaalin kuuden sijasta kymmenen, niin että kaikki pääsivät nauttimaan löylyistä.

Teemu ja Alex

Signaali kadonneille
Läntisen Sierkisvaaran laella syömässä eväitä ja valmiina aloittamaan suuren koivututkimuksen kenttätyöt
Koivujen mittaamista

 

Perjantai 8.6.2018

Perjantaiaamu alkoi perinteisellä kello kahdeksan herätyksellä. Hieman väsyneet oppilaat alkoivat vähitellen ilmestyä mökkiin, ja pian keskustelut sekä aamiaisen syömisestä tulevat äänet täyttivät huoneen. Aloitimme päivän oppitunnit R-llä; tulkitsimme keräämäämme koivudataa ja yritimme sovittaa siihen malleja.

Useiden malliehdotusten ja muutaman löydön jälkeen päivämme jatkui suoretkellä, jonka aikana keräsimme dataa suon kasvillisuudesta ja aloitimme perinteisen rahkasammalkisan. Suolta palattuamme oli vuorossa matematiikkaa. Kävimme läpi nisäkkäiden skaalautumista ja havaitsimme yhtäläisyyksiä eri kaikkien nisäkkäiden välillä.

Hieman myöhemmin määritimme keräämiämme rahkasammalia. Suokasvillisuus osoittautui yllättävän monimuotoiseksi ja aluksi samalta näyttäneistä rahkasammalista paljastui useita eri lajeja. Viimeinen ryhmän saatua valmiiksi rahkasammalten määrityksen, söimme illallista. Pian tämän jälkeen työskentely palkittiin; kitaran äänet alkoivat syödä mökissä, sauna täyttyi ihmisistä ja lautapelejä pelattiin loppuillan. Hieman lepoa ennen huomista Norjan reissua…

Karen, Petteri, Aleksander

Suon kasvien kartoistusta ruutuanalyysillä.
Turvenäytteen ottoa suokairalla
Rahkasammalten kunnainahimoista lajinmääritystä.

 

Lauantai 9.6.

Ze Trip to Norge

Aamulla heräsimme puoli tuntia aikaisemmin Norjan reissua varten. Söimme aamupalan, pakkasimme tarvittavat tavarat ja menimme bussiin. Norjan reissun kohteena on Norjan kaupunki Tromssa. Reissun ensimmäinen pysähdys oli Kilpishallilla, jossa porukka sai ostaa lisää syötävää ja juotavaa. Sen jälkeen bussi ajoi Norjaan päin ja noin tunnin päästä pysähdyimme Norjassa ja söimme lounaan. Lounaana oli omatekoinen leipä, tonnikaalaa ja kanamunaa. Eväät nautimme kauniilla näköalalla varustetulla tasanteella. Lounaan jälkeen oli vielä noin puolentoista tunnin bussimatka, jonka jälkeen saavuimme Tromssaan.  

Saavuimme Tromssaan (norjaksi Tromsø) ja ajoimme kaupungin läpi. Pysähdyimme Arktisen museon eli Polarian viereen ja kävelimme sinne. Rakennuksessa näimme kaksi lyhytelokuvaa ja hylkeiden ruokailun. Hylkeiden ruokailussa eläinten hoitajat palkitsivat hylkeitä, jotka tekivät erilaisia temppuja. Tämän jälkeen menimme tutkimaan kaupunkia, jossa ihmiset menivät pienissä ryhmissä haluamaansa paikkaan. Kun palasimme bussille ja lähdimme, poistuimme tunneliverkoston kautta kaupungin alta.

Kaupungista lähdettyämme kävimme vuonon laskuvesialueella tutkimassa sinne jääneitä eliöitä. Haaviin tarttui mm. useita meduusoja, katkoja sekä kampamaneetteja. Pieni ryhmä lähti ylittämään laskualueelle muodostunutta jokea joka oli melko kostea kokemus osalle ryhmän jäsenistä. Tarpeeksi aluetta tutkittuamme paistoimme kanaa ja makkaraa jonka jälkeen jatkoimme matkaa.

Seuraavalla pysähdyksellä vapaaehtoiset kiipesivät vähän matkaa vuorta pitkin tasanteelle, josta näki hieno näkymä Lyngen vuonolle. Osa ryhmästä jatkoi vielä noin vartin kävelyn verran aukealta eteenpäin ja pääsivät melkein vuoren rinnettä alaspäin juoksevan joen alkulähteelle. Laskeuduttuaan vuorelta alas pieni osa oppilaista kävi pulahtamassa Jäämeressä jonka jälkeen jatkoimme matkaa.

Saavuimme illalla kello 22.00 maissa takaisin majallemme, jossa suurin osa meni lähes suoraan nukkumaan raskaan päivän päätteeksi. Päivä oli kaiken kaikkiaan antoisa sekä kokemus rikas.

Aleksi, Arttu, Silin, Kasper ja Armin

Sunnuntai 10.6

Aloitimme päivän tavalliseen tapaan aamiaisella, johon sisältyi puuro, leipä ja jääkaapin antimet. Aamiaisesta siirryimme suoraan matematiikkaan, ja tällä kertaa takaisin skaalaukseen. Suurin osa tarvitsi lisää aikaa skaalaus tehtävien ratkomiseen, joten teimme niitä pitkän hetken ennen kuin jatkoimme aiheesta.

Seuraavaksi oli luennon aika peliteoriasta, mutta tällä kertaa luento oli enemmän yleisöä mukaan vetävä, ja sisälsi vähemmän teoriaa. Puhuimme optimaaleista tavoista selvittää tietynlaisia tilanteita, ja pääsimme myös testaamaan taktiikoita oikeaan peliin. Kävi ilmi että paras tapa pelata yhtä henkilöä vastaan ei toimi kovin hyvin usean henkilön pelissä. Pelistä saamamme data oli mielenkiintoista, sillä huomattiin että parhaat tulokset tulivat toisten ihmisten analysoimisesta, ja näin muuttavan omaa taktiikkaa sen mukaan.

Itse pidimme paljon enemmän tämän kaltaisesta oppitunnista, ja päivä oli muutenkin erittäin mukava ja rauhallinen. Saimme paljon aikaa tehdä myös niitä tehtäviä, jotka olivat jääneet tekemättä aikaisemmilla tunneilla.

Päivä oli todella matikkapainotteinen, eikä muuta ohjattua ohjelmaa ollut. Illallisen jälkeen saimme virallista vapaa-aikaa, jolloin saunoimme ja keskustelimme toistemme kanssa.

Perttu ja Erik

Sunnuntai 10.6

Aloitimme päivän tavalliseen tapaan aamiaisella, johon sisältyi puuro, leipä ja jääkaapin antimet. Aamiaisesta siirryimme suoraan matematiikkaan, ja tällä kertaa takaisin skaalaukseen. Suurin osa tarvitsi lisää aikaa skaalaus tehtävien ratkomiseen, joten teimme niitä pitkän hetken ennen kuin jatkoimme aiheesta.

Seuraavaksi oli luennon aika peliteoriasta, mutta tällä kertaa luento oli enemmän yleisöä mukaan vetävä ja sisälsi vähemmän teoriaa. Puhuimme optimaaleista tavoista selvittää tietynlaisia tilanteita ja pääsimme myös testaamaan taktiikoita oikeaan peliin. Kävi ilmi, että paras tapa pelata yhtä henkilöä vastaan ei toimi kovin hyvin usean henkilön pelissä. Pelistä saamamme data oli mielenkiintoista. Huomasimme, että parhaat tulokset tulivat toisten ihmisten analysoimisesta ja näin muuttavan omaa taktiikkaa sen mukaan.

Itse pidimme paljon enemmän tämän kaltaisesta oppitunnista ja päivä oli muutenkin erittäin mukava ja rauhallinen. Saimme paljon aikaa tehdä myös niitä tehtäviä, jotka olivat jääneet tekemättä aikaisemmilla tunneilla.

Päivä oli todella matikkapainotteinen, eikä muuta ohjattua ohjelmaa ollut. Illallisen jälkeen saimme virallista vapaa-aikaa, jolloin saunoimme ja keskustelimme toistemme kanssa.

Perttu ja Erik

 

Maanantai 11.6

Viimeinen päivä leirissä alkoi verkkaisesti aamupalalla. Aamupalan jälkeen pidimme yhteenvedon kurssisuorituksiin tarvittavista töistä, jonka jälkeen vetäydyimme ryhmiimme ja päätimme toimintasuunnitelmamme kurssitöiden suhteen.

Ainoa päivän ohjattu ohjelma oli palsasuolla käynti, joka oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Palsat ovat kunnioitusta herättäviä, kasvavan ikiroudan aiheuttamia suuria kohoumia suossa. Niiden kasvua mitataan sadoissa vuosissa ja nyt nämä todella vanhat hienot asiat ovat alkaneet kärsiä ilmastonmuutoksen seurauksena. Porasimme palsaa suokairalla ja huomasimme, että noin 30cm:n kerros sen yläosasta oli sulaa.

Silmiin pistävää oli myös palsojen mureneminen. Suolla oli näkyvissä neljä isompaa palsaa ja joka ikinen niistä oli murtunut. Yksi ryhmäläisistämme kävi uimassa suon keskellä olevassa lammikossa ja sanoi tunteneensa jalkapohjissa tunturikoivuja. Palsojen hävitessä luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä häviää vähitellen.

Retkellä jätimme myös omat jalanjäljet suohon, mikä on Lapin kesäkoulun pitkäaikainen perinne. Jalanjäljet jätettiin ison palsan viereen turpeeseen, joka oli jo aloittanut maatumisprosessinsa. Tämä tarkoitaa, että kyseiset jalanjäljet voivat säilyä suossa vielä vuosia, sillä maatuminen on hidasta.

Palsasuolta pois tultaessa jäljellä oli omien kamojen pakkaus. Toki kaikki ei tätä tehnyt vaan osa aloitti yöttömään yöhön valmistautumisen ja vannoutui valvomaan, kärsimään ja pakkaamaan vasta aamulla… Toimi se niinkin:)

Leevi ja Mággá

Palsa
Suon turvekerroksen tutkimista suokairalla
Jalanjäljet on jätetty suohon

 

Tiistai 12.6

Aamu alkoi – tai noh, yö jatkui – perusteellisella siivoamisella. Kun omat tavarat oli pakattu (paitsi Kasperilla, joka vastaanotti jotakuinkin puolet omaisuudestaan vasta bussin löytötavarahuutokaupassa) ja imuroitu, syötiin aamupala kuistilla hieman hytisten. Tämän jälkeen vielä viimeiset tavarat bussiin ja kyytiin. Tosiaankin pääosin valvotun yön jälkeen lähdimme kahdeksalta aamulla jälleen ajamaan kohti Helsinkiä ja Maunulaa. Saunalla valvottu yö myöskin näkyi matkanteossa…

opettajistoa myöten:

Ensimmäinen pysähdys oli noin puolentoista tunnin jälkeen matkamuistomyymälällä, jonne myöskin mökin avaimet jätettiin. Seuraavan kerran pysähdyimme Pellossa syömään viimeistä leirin yhteistä ateriaamme…

Iin kohdilla alkoivat ensimmäiset opiskelijat osoittaa jälleen elon merkkejä, kuitenkaan suuremmin sosialisoitumatta keskenään.

Oulun tienoilla ABC Tupoksella oli kolmas pysähdys ja samalla kuskinvaihdos. Matkan pohjoispäädyssä mukana ollut kuski, Reijo vaihtoi kyytiläiseksi.

Oulun pysähdyksen jälkeen tunnelmakin virkistyi, kun kaikki hyppäsivät bussista ulos jaloittelemaan ja käymään kaupassa. Jyväskylän jälkeen näimme ensimmäistä kertaa viikkoon ulkona illan hämärtyvän ja vielä osa viimeisteli kurssipalautuksiaan.

Kiitokset ja kuittaukset reissusta!

Aino, Joonas ja Visa