Kolme periaatetta

Periaate 1: Into on tärkeää, jopa enemmän kuin lahjakkuus

On tärkeää todeta heti aluksi, että matematiikkainnostuksen taustalla voi olla erityistä lahjakkuutta – tai sitten ei. Tällä ei lopulta ole juurikaan merkitystä, sillä matematiikasta innostunut ja sitä harrastava nuori kehittyy joka tapauksessa nopeasti ja tarvitsee pian ikätasonsa ylittäviä haasteita. Mahdollisesta lahjakkuudesta riippumatta tärkeää on, että kaikille innokkaille on sopivan tasoista tekemistä.

Lahjakkuutta enemmän opiskelijan osaamiseen vaikuttaa lopulta into, paneutuminen ja järjestelmällinen harjoittelu.

Iloitkaamme lahjakkuudesta, mutta ei tehdä siitä liian suurta numeroa.

Näin vältämme myös turhia suorituspaineita.

Periaate 2: Syvemmälle, ei vain eteenpäin

Kun lapsi osaa jo koulussa käsiteltävät asiat, on luonteva ratkaisu tarjota tehtäväksi kirjan seuraavia kappaleita, sitten seuraavan vuoden kirjaa ja niin edelleen. Tämä on varmasti parempi ratkaisu kuin tylsistyminen, mutta ”kirjaa eteenpäin” ei koskaan saisi olla ainoa ratkaisu.

Peruskoulun ja lukion oppimäärään on valikoitu tiettyjä matematiikan osa-alueita, ja monet muut puuttuvat kokonaan. Lisäksi kaikkein vaikeimmat (ja kiehtovimmat!) ajatukset usein puuttuvat kirjoista. Matematiikkaharrastaja jää siis paljosta paitsi, jos hän vain kulkee edeltä polkua, jota kaikki muut seuraavat hieman taaempana. On paljon hedelmällisempää lähteä sivupoluille ja laajentaa osaamistaan moneen suuntaan.

”Leveämmältä, ei välttämättä pidemmälle” -periaatteessa on sekin etu, että muun ikäluokan käsittelemät aihepiirit pysyvät matematiikkaharrastajalle kiinnostavina. Tämä helpottaa opetusjärjestelyjä ja nuoren on helpompi kokea kuuluvansa ryhmään. Lisäksi luokkatoverien on myöhemmin helpompi siirtyä matematiikkaharrastuksen pariin ja syntyy yhteisöllisyyttä sen sijaan, että jokainen harrastaja laskisi kirjoja eteenpäin eri kohdassa.

Toki erityisen nopeasti matematiikkaa ahmivalla tulee helposti vastaan tilanne, jossa seuraava luonteva etenemissuunta on juuri ylempien vuosiluokkien matematiikan sisällöt. Tällöin niiden opiskelun kieltäminen olisi julmaa!

 ”Kirjaa eteenpäin” ei saisi olla ainoa ratkaisu.

Periaate 3: Hyöty on toissijaista

Yhteiskuntamme tarvitsee valtavan määrän matemaattista osaamista, ja tällä osaamisella voi päätyä tienaamaan mukavasti tekniikan, rahoitusmaailman, lääketieteen tai vaikkapa ohjelmoinnin saralla. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan kehitys on ihmiskunnalle elinehto ympäristön tilan kohentamiseksi ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

MUTTA: Kun puhutaan nuoren ihmisen älyllisestä uteliaisuudesta ja yleissivistävästä koulutuksesta, hyötynäkökulman korostaminen voi olla vahingollista. Mitä vapaampi ilmapiiri, sitä suuremmat mahdollisuudet oppia. Liian tiukat tavoitteet lannistavat innon ja vievät tilan omalta luovuudelta. Jos perushommat sujuvat, on hedelmällistä löytää aikaa omille projekteille ja pohdinnoille.

Toisaalta on muistettava, että tavoitteellinen työskentely on palkitsevaa ja pelkkä fiilistely turhauttaa ajan myötä. Ja toki on niin, että matematiikka ON monikäyttöisempää kuin vaikkapa shakki. Siksi matematiikan harrastaminen on ihmiselle suureksi hyödyksi – mutta parhaat tulokset saavutetaan, kun matematiikka on ennen kaikkea ilo.

Iloa ja sivistystä, ei vain hyötyä ja menestystä.

Parhaimmillaan minkäänlaista ristiriitaa ilon ja saavutusten välillä ei synny, sillä innokas ja omaehtoinen opiskelu tuottaa myös tuloksia.

Lautapelit

Lautapelit ovat monen matemaattisesti suuntautuneen mieleen, ja ne yhdistävät laajaa joukkoa ihmisiä iästä ja kulttuurista riippumatta. Lautapelit voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kahden hengen strategiapeleihin ja seurapeleihin.

Kahden hengen strategiapelit (kuten shakki) tarjoavat syvällisiä pohdintoja, sillä pelin mahdollisia kehityskulkuja voi laskea pitkälle eteenpäin. Toisaalta pelejä voi pelata nopeastikin, jolloin korostuu hauskanpito ja kisaaminen. Strategiapeleihin liittyvä ajattelu muistuttaa matemaattisten pulmien ratkaisua: kunhan peliin on ensin tutustunut, se tarjoaa pieniä ja suurempia pulmia, joihin ratkaisujen etsiminen vaatii yhtä aika luovuutta ja täsmällistä ajattelua. Kahden hengen strategiapelit tarjoavat luontevasti voittamisen ja häviämisen kokemuksia, joista osa meistä nauttii suuresti ja osa taas karsastaa.

Lautapeleistä seurapelit (kuten Afrikan tähti) ovat luonteeltaan rennompia, sillä kun pelaajien on monta, yhden pelaajan vaikutus pelin tapahtumiin on pienempi ja täsmällisen laskelmoinnin sijasta korostuu intuitio. Monessa pelissä on myös satunnaiselementtejä, jolloin voittaminen ei ole yksin taidosta kiinni eikä voittajalla lopulta ole kovin suurta merkitystäkään. (Kilpailuhenkisimmät voivat tosin olla eri mieltä…)

2000-luvun alku on ollut seurapelien kulta-aikaa, sillä markkinoille on tullut valtavasti pelejä, joissa taidon ja tuurin tasapaino on juuri sopivan viihdyttävä. Lautapelejä saa hyvin marketeista ja alan erikoisliikkeistä.

Kahden hengen strategiapelit

Shakki

 

Shakki kiehtoo vuosisadasta toiseen, ja syystä. Alkuun pääsee helposti, ja Suomessa on hyvä verkosto shakkikerhoja. Alaan kannattaa tutustua sivustolla http://www.koulushakki.fi/ . Shakki onkin erinomainen tapa tavata ajatteluun suuntautuneita nuoria.

Shakkia voi pelata myös internetissä lukuisilla eri sivustoilla. Hyvä paikka aloittaa on https://www.chess.com/ , jossa shakkia voi opiskella sen pelaamisen lisäksi. Jotkin edistyneistä toiminnoista ovat maksullisia. Sivusto https://lichess.org/ on täysin ilmainen ja se on myös hyvä varsinkin aloittelijoille.

Go

Ikivanha kiinalainen lautapeli Go on vielä shakkiakin elegantimpi peli. Se on hyvin suosittu Kaakkois-Aasiassa, ja saanut mukavasti jalansijaa länsimaissakin. Osoitteessa https://www.suomigo.net/  on tietoa pelistä, muun muassa säännöt löytyvät täältä ja tarkemmin täältä.

Go-kerhoja Suomessa: https://www.suomigo.net/wiki/Kerhot

Internetissä on erinomaisia Go-sivustoja, joista löytää pelin sopivan tasoisen vastustajan kanssa mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä. Suosituimpia lienevät KGS Go Server ja https://online-go.com/ .

Blokus

Blokus värikkäine muovipaloineen on helposti lähestyttävä neljän hengen perhepeli, mutta kaksin pelatessa (kummallakin kaksi väriä) siitä kuoriutuu täysiverinen strategiapeli, jota voi verrata shakkiin. Blokus-pelejä on hyvin saatavilla supermarketeista ja pelialan kaupoista.

Internetistä löytyy pieni mutta innokas Blokus-yhteisö osoitteesta http://pentolla.com/ 

Muita strategiapelejä

Muita tutustumisen arvoisia strategiapelejä ovat esimerkiksi klassikot tammi ja mylly, kiinalainen Xiangqi, japanilainen Shogi, afrikkalainen Kalaha ja uudemmat neljän suora, Quoridor ja Quarto. Myös perinteinen ristinolla suurella paperilla voidaan lukea strategiapeliksi.

Seurapelit

Hyviä lautapelejä on nykyään myynnissä satoja, ja niiden monimutkaisuus vaihtelee vartissa pelattavista monen tunnin strategiavääntöihin.

Tähän on koottu takuulla hyviä pelejä, jotka ovat sekä helppoja oppia että mielenkiintoisia pelata useammankin kerran.

Noin tunnin pelejä, helpot säännöt

• Menolippu : Junareittien rakentelua Pohjois-Amerikassa (ja lisäosissa vaikka missä)
• Catan : Teiden, kylien ja kaupunkien rakentamista, maanviljelystä ja kaupankäyntiä
• Carcassonne : Keskiaikainen linnamaisema kasvaa laatta kerrallaan, ja pelaajat kisaavat resurssien hallinnasta.
• Battle Sheep : Kuka levittää lampaansa suurimmalle määrälle ruutuja?

Säännöiltään hieman monimutkaisempia pelejä

• 7 Wonders : Antiikin valtakuntia rakentaessa täytyy löytää sopiva yhdistelmä kortteja.
• It’s a wonderful world :  Tulevaisuuteen sijoittuvassa pelissä rakennetaan yhteiskuntaa kortti kerrallaan sopivia yhdistelmiä jahdaten. Kauniit resurssinappulat.

Monimutkaiset säännöt

Vaativat perehtymistä, mutta ovat sen arvoisia.

• Scythe : Yhteiskunnan romahtamisen jälkeen Itä-Euroopan hallinnasta kisataan tunnelmallisesti maanviljelyksen, sodankäynnin, teknologian kehittämisen ja mechien avulla. Oman valtion toimintojen juonikas optimointi ja kehittäminen ovat pelin keskiössä.
• Diplomacy : Seitsemän pelaajaa ottaa toisistaan mittaa ensimmäisen maailmansodan Euroopassa. Pelin viehätys on nokkelan taistelumekanismin lisäksi neuvotteluissa, joita pelaajat käyvät keskenään ennen jokaista siirtoa. Yksi voittaa, mutta kukaan ei voi voittaa yksin. Mikä liittouma kestää, keneen voi luottaa?

Linkkejä

Shakki
http://www.koulushakki.fi
https://www.chess.com/
http://lichess.org

Go
https://www.suomigo.net/
https://www.gokgs.com/
https://online-go.com/

Blokus
http://pentolla.com/

Muut pelit

https://www.lautapeliopas.fi/
https://www.lautapelit.fi/