Matematiikkalukion kursseilla tutustut laajasti matematiikkaan ja sen sovelluksiin. Opetuksen kolme painopistealuetta ovat
Opiskelija voi kurssivalinnoillaan painottaa näistä yhtä, kahta tai kaikkia kolmea. Myös lukion yleislinjaa käyvät voivat valita lisäkursseja matematiikkalukion tarjonnasta.
Koko lukion kurssitarjontaan voi tutustua täällä.
Matematiikan opetustarjontamme on Suomen laajin.
Kurssi sisältää lukujen, laskutoimitusten ja prosenttilaskennan kertauksen; uutena asiana lukujonot ja summat, logaritmi, syventävää prosenttilaskentaa.
Kurssilla opetetaan polynomilaskentaa ja ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä.
Kurssilla kerrataan yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lause ja suorakulmaisen kolmion trigonometriaa. Kurssilla opetetaan sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriaa sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista.
Kurssilla opetetaan vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimituksia, tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla sekä tutkimaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
Kurssilla opiskellaan yhtälöiden ja koordinaattigeometrian välistä yhteyttä. Kurssilla kerrataan suoran yhtälö ja itseisarvo. Kurssilla opetetaan suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen.
Kurssilla opetetaan rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion derivaatta ja polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.
Kurssilla opetetaan trigonometristen funktioiden ominaisuuksia, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat.
Kurssilla opetetaan juurifunktiot ja –yhtälöt, eksponenttifunktiot ja –yhtälöt, logaritmifunktiot ja –yhtälöt, käänteisfunktio, yhdistetyn funktion derivaatta sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.
Kurssilla kerrataan alkeisfunktioiden derivoimiskaavat. Kurssilla opetetaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen.
Kurssilla kerrataan todennäköisyyttä ja jakaumia. Kurssilla opetetaan diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma tunnuslukuineen, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma sekä normaalijakauma.
Kurssilla opetetaan lauseen formalisoiminen ja totuusarvot; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; geometrista todistamista; kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö sekä muita lukuteorian alkeita.
Kurssilla opetetaan absoluuttinen ja suhteellinen virhe ja likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien tekijöihin jako, muutosnopeus ja pinta-ala sekä käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä.
Kurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydentää integraalilaskennan taitoja ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen sekä tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia sekä kahden muuttujan funktioita ja osittaisderivaattaa.
Kurssien 1 – 13 kertaus ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen.
Lukion yleislinjaa käyvät voivat valita kursseja myös matematiikkalukion kurssitarjonnasta.
Matematiikan erikoiskurssit näkyvät todistuksessa omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudesta annetaan numeroarvosana vain, jos suoritettuna on kolme numerolla arvioitua kurssia. Muussa tapauksessa arvosanaksi tulee S (suoritettu).
Kurssin tavoitteena on perehdyttää lukion aloittavat opiskelijat matematiikan monimuotoisuuteen sekä ruokkia heidän mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Lukio-oppimäärää syventävien aiheiden lisäksi käsitellään matemaattista ongelmanratkaisua. Kurssi opetetaan valtakunnallisten kurssien 1 ja 2 rinnalla.
Matematiikkamaanantai opetetaan maanantai-iltaisin varsinaisen koulupäivän jälkeen. Opetus on suunnattu kaikille lukiolaisille vuosiluokasta riippumatta. Kurssilla käsitellään yksittäisiä lukio-oppimäärää syventäviä aiheita. Aikaisempien vuosien aiheita ovat olleet muun muassa harppi ja viivain –geometria, kilpailumatematiikka, fraktaalit, korkeammat tilaulottuvuudet ja suhteellisuusteoria. Vierailevat luennoitsijat pitävät osan tunneista. Yhden lukuvuoden aikana voi saada suorituksen sekä kurssiin MAA16 (syyslukukaudella) että kurssiin MAA17 (kevätlukukaudella). Aiheet vaihtuvat vuosittain, joten kurssit voi suorittaa useampana vuotena, jolloin kummankin kurssin suorituslaajuus voi nousta kahteen kurssiin. Suoritusmerkintä tulee läsnäolon perusteella. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
Kurssi sisältää matriisilaskennan perusteet. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaariset yhtälöryhmät, Gaussin eliminaatiomenetelmä, matriisin ja vektorien peruslaskutoimitukset, käänteismatriisi ja determinantti. Sovelluksina käsitellään esimerkiksi todennäköisyyslaskentaa Markovin ketjuilla, pienimmän neliösumman käyriä tai analyyttistä geometriaa.
Suositellut lähtötiedot: MAA4 ja MAA5
Kurssin aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina on ollut menneinä vuosina muun muassa syventävä lukuteoria, matematiikan historia, Fourier-analyysi ja epäyhtälöt.
Kurssilla opiskellaan differentiaaliyhtälöiden perusteet: suuntakentät, separoituvat ja lineaariset differentiaaliyhtälöt sekä toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt. Teoria kytketään käytäntöön luonnontiedesovellusten, erityisesti fysiikan kautta. Kurssi vastaa sisällöltään fysiikan kurssia Mekaniikan mestarikurssi (FY12); opiskelija voi saada kurssisuorituksen vain toisesta näistä kursseista.
Suositellut lähtötiedot: MAA8
Kurssilla tutustutaan luonnonilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen ja mallien käsittelyyn tietokoneen avulla. Esimerkkejä poimitaan varsinkin biologiasta ja fysiikasta: populaatiomalleja, sairauksien leviämistä, lämmön johtumista, ilmanvastuksen alaista liikettä ja laajempia kokonaisuuksia. Keskeisenä matemaattisena sisältönä käsitellään ainakin differentiaaliyhtälön numeerinen ratkaisu.
Suositellut lähtötiedot: MAA8
Kurssi suoritetaan itseopiskeluna opettajan ohjauksessa. Sisältönä on analyysin teoriapohja: reaalilukujen aksioomat, raja-arvon epsilon-delta-määritelmä sekä funktioiden jatkuvuus ja derivoituvuus. Kurssin varsinaisena tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija vaikean materiaalin itsenäiseen opiskeluun. Kurssi voidaan suorittaa myös itseopiskelemalla jokin muu vastaavan tasoinen kokonaisuus.
Suositellut lähtötiedot: MAA6
Kurssi sisältää kompleksiluvut ja niiden laskutoimitukset, syventävää polynomilaskentaa sekä tärkeimmät kompleksifunktiot.
Suositellut lähtötiedot: MAA2, hyödyllisiä myös MAA6, MAA7 ja MAA8.
Kurssilla on kaksi tavoitetta: täsmälliseen todistustekniikkaan harjaantuminen sekä geometrian klassisiin tuloksiin tutustuminen. Keskeisinä sisältöinä ovat perusgeometrian todistukset, harppi ja viivain –konstruktiot, kolmion merkilliset pisteet, pisteen potenssi, Cevan ja Menelaoksen lauseet, Eulerin suora, 9 pisteen ympyrä, homotetia ja inversio.
Suositellut lähtötiedot: MAA3
Kurssilla perehdytään peliteorian alkeisiin ja joihinkin sovelluksiin. Sisältönä ovat täydellisen informaation pelit, nollasummapelit ja minimax-strategiat, ei-nollasummapelit ja Nashin tasapainot. Sovelluksia poimitaan pokerista, taloudesta ja varsinkin biologiasta (evolutiivisesti stabiilit strategiat).
Suositellut lähtötiedot: MAA10 (ei välttämätön)
Kurssi sisältää valtakunnallisella kurssilla MAA10 opiskellun todennäköisyyslaskennan täydennyksen sekä tilastotieteen alkeet: jakaumat, tilastolliset testit ja tilastollinen päätöksenteko, korrelaatio. Kurssilla käsitellään myös tilastollisen tutkimusten tekemistä, siihen liittyviä vaikeuksia sekä tilastotieteen yhteiskunnallista merkitystä.
Suositellut lähtötiedot: MAA10
Tähän kurssiin saa suorituksia osallistumalla kilpamatematiikkavalmennukseen kansallisessa valmennuksessa (1 kurssi / 3 viikonloppua) tai ulkomailla. Suorituksen maksimilaajuus on viisi kurssia.
Kurssisuorituksen saa osallistumalla hyvällä kilpailutyöllä kansainväliseen MCM-mallinnuskilpailuun (Mathematical Contest in Modeling) tai muuhun vastaavaan projektiin. MCM-kilpailu on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille, mutta lukiolaisetkin hyväksytään mukaan. Kilpailu järjestetään vuosittain kevättalvella.
Näille numeroille merkitään suoritukset kursseista, joilla ei ole omaa vakinaista numeroa, koska ne eivät kuulu säännölliseen opetusohjelmaan. Suorituksia myönnetään esimerkiksi seuraavista:
· yksittäiset korkeakoulutasoiset erikoiskurssit, jotka pitää ulkopuolinen asiantuntija
· ylimääräinen kertaus
· ulkomaiset leirikoulut esimerkiksi Venäjällä tai Unkarissa
· yliopistolla suoritettujen opintojen hyväksiluku
Matematiikan ja biologian yhdeksänpäiväinen kesäkoulu Lapissa järjestetään vuosittain kesäkuussa. Fysiikan opiskelijat suuntaavat opintomatkalle CERNiin hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen joka toinen vuosi. Tutustumme myös aktiivisesti pääkaupunkiseudun yliopistoihin ja yrityksiin pienemmillä retkillä.
Seminaari- ja tutkimuskurssilla perehdytään tieteenteon periaatteisiin omien tutkimusprojektien kautta. Matematiikkalukiolaisten tiedeprojektit ovat pärjänneet erinomaisesti kansallisissa tiedekilpailuissa.
Seminaarikurssilla opiskellaan akateemisia työskentelytapoja. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää oman tutkimuksensa tai projektinsa muulle ryhmälle ohjaavan opettajan avustuksella. Seminaarikurssilla opitaan tieteellistä kirjoittamista ja tutkimusmenetelmiä. Jokainen opiskelija pitää seminaariesitelmän, jossa kerrotaan omasta tutkimuksesta.
Tutkimuskurssi ja seminaarikurssi muodostavat kokonaisuuden. Tutkimuskurssilla tehdään itsenäisesti tutkimus tai projekti, jonka toteuttamisessa ohjaava opettaja avustaa. Tutkimus voi olla mitä tieteenalalta tahansa.
Opiskelija voi osallistua tieteellisille luennoille yliopistoilla tai yleisötilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Tieteen päivillä. Opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa ja kurssisuoritus myönnetään, kun luentoja on koossa riittävästi.
Kurssilla perehdytään ohjelmoinnin perusteisiin aloittelijaystävällisesti jonkin sopivan ohjelmointikielen kautta. Perussisältöön kuuluvat tietokoneen toimintaperiaate, tietotyypit, ohjaus- ja toistorakenteet, tiedostojen luonti ja luku. Kurssin päättää pieni oma projekti. Kurssi kuuluu matematiikkalukion ensimmäisen vuoden ohjelmaan.
Lukuvuonna 2020-21 AT2 tarjotaan nimellä Luova ohjelmointi. Kurssilla työskennellään robottirakentelun, visuaalisen Processing- ja musiikillisen Sonic pi -ohjelmoinnin parissa.
Kurssin voi myös suorittaa osallistumalla jonkin yliopiston ohjelmoinnin verkkokurssille ja suorittamalla sen hyväksytysti. Kurssin laajuuden tulee olla AT1-kurssia suurempi.
Kurssisuoritus myönnetään omasta ohjelmointiprojektista, jonka laajuudesta sovitaan ohjaajan kanssa. Hyvin dokumentoitu projekti ja selkeä koodi katsotaan eduksi. Projektin voi tehdä ryhmissä.
Kurssi suoritetaan itsenäisesti jonkin yliopiston tarkoitukseen soveltuvan
verkkokurssin avulla. Kurssilla opiskellaan eri tietorakenteiden ja algoritmien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
Kurssin voi suorittaa osallistumalla kilpaohjelmoinnin opetukseen tai ohjelmointikilpailuihin. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
Näihin kursseihin kirjataan suoritukset muista yliopistojen tai vastaavan tasoisista ohjelmointikursseista.
Luonnontieteiden koulukohtaisilla kursseilla pääsee perehtymään pintaa syvemmältä sekä kokeelliseen työskentelyyn että teoriaan. Matematiikkalukion mahdollistama kurssitarjonta palvelee myös yleislinjan opiskelijoita.
Kurssin tavoitteena on perehdyttää lukion aloittavat opiskelijat matematiikan monimuotoisuuteen sekä ruokkia heidän mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Lukio-oppimäärää syventävien aiheiden lisäksi käsitellään matemaattista ongelmanratkaisua. Kurssi opetetaan valtakunnallisten kurssien 1 ja 2 rinnalla.
Kurssiin voi kuulua retkiä viikonlopun aikana. Kurssi voi jakautua useamman jakson ajalle tai se voidaan suorittaa yhtenäisenä viikon aikana keväällä koulun päättymisen jälkeen tai syksyllä ennen koulun alkua. Kurssiin liittyvät retket ovat osin omakustanteisia.
Opiskelija voi myös toteuttaa kurssilla oman tutkimuskohteensa tai aiheensa, johon voi yhdistää maastotöitä ja oman materiaalin keruun kesän aikana, esimerkiksi ympäristön muutosten tutkimus tai ekologinen tutkimus soveltuvat hyvin tähän.
Lapin kesäkouluun osallistuvat opiskelijat suorittavat kurssin osana kesäkoulua.
Arvioinnissa huomioidaan retkiraportit, havaintopäiväkirjat, osallistuminen suoritettuihin tehtäviin, kuten mittauksiin ja kasvien keruuseen sekä lajien havainnointiin. Kurssilla voi olla myös lajintuntemuskuulustelu. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Opiskelija syventyy jonkin eliöryhmän lajintunnistukseen tarkemmin ja laatii eliökokoelman. Kurssi suoritetaan pääosin itsenäisesti. Opiskelija saa tarvittaessa ohjausta omaan opiskeluunsa sekä neuvoja lajintunnistuksen tietolähteisiin. Kurssilla voidaan järjestää muutama yhteinen opintoretki esimerkiksi kasvitieteelliseen puutarhaan, läheiseen kansallispuistoon, yliopiston tutkimusryhmän tiloihin tai muuhun kohteeseen, jossa voidaan syventää lajintuntemusta tai sen tutkimisen menetelmiä.
Arviointi: eliökokoelma ja lajintunnistustentti. Kurssi voidaan arvioida suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Kurssi on kemiaa ja biologiaa soveltava ja se toteutetaan kokeellisen työskentelyn avulla. Kurssin sisältö voi vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssilla opiskellaan bio-orgaanisten makromolekyylien (proteiinit, hiilihydraatit, lipidit, DNA, lääkkeet jne.) rakenteita ja tehdään näihin liittyviä kokeellisia töitä esimerkkeinä DNA:n eristäminen ja ruoansulatusentsymien toiminta. Kurssilla tutustutaan myös biologisten makromolekyylien tutkimuksessa ja eristämisessä käytettyhin menetelmiin kuten spektroskopiaan, kromatografiaan, geelisuodatukseen ja elektroforeesiin. Kurssilla pyritään vierailemaan Yliopistolla tai jossakin tutkimuslaitoksessa.
Arviointi: opiskelijan aktiivisuus ja osallistumiseen kurssilla, raportit ja esitykset. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
(Osittain tai kokonaan itsenäisesti suoritettava kurssi)
Kurssin aiheet vaihtelevat ajankohdan ja mahdollisuuksien mukaan.
Opiskelija syventyy tarkemmin johonkin ajankohtaiseen biologian osa-alueeseen. Biologian tietämys laajenee mahdollisia jatko-opintoja tai muuta kiinnostusta ajatellen.
Sisällöt voivat liittyä esimerkiksi syövän syntyyn ja diagnostiikkaa sekä hoitokeinoihin, perinnöllisiin sairauksiin, solun rakenteisiin ja niiden tarkempaan mikroskopointiin, lääketieteelliseen biologiaan tai itsenäisiin luontohavaintoihin ja niiden syvälliseen dokumentointiin.
Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen ja osallistumiseen kurssilla. Kurssilla laaditaan myös arvioitavia raportteja ja esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Opiskelijan on mahdollista suorittaa itsenäisesti verkkokurssi liittyen biologian eri osa-alueisiin. Kurssin järjestäjä voi olla yliopisto tai muu oppilaitos, yksityiskouluverkko jne. Kurssin suorittamisesta ja opintoihin hyväksi lukemisesta sovitaan etukäteen biologian opettajan kanssa. Esimerkki Jyväskylän yliopiston tarjoamista kursseista:
Kurssilla käsitellään mm. erilaisia mittausmenetelmiä, mittalaitteistoja, ja mittausaineistojen ja tulosten analysointia eri tavoin. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa vaan opiskelija pääsee itse mittaamaan ja kokeilemaan. Kurssia suositellaan lisäkertauksena fysiikan YO-kirjoittajille.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva tähtitieteen ja astrofysiikan perusteista.
Kurssin aiheita ovat mm. tähtitieteen historia, ajanlasku, kalenterit, havaintolaitteet ja kaukoputket, tähtitaivas, spektri, aurinkokunta, tähdet, galaksit ja muut avaruuden kohteet.
Ylioppilastehtävien tasoa olevia tehtäviä fysiikan eri kurssien alueelta. Kurssi suoritetaan muiden fysiikan kurssien rinnalla yhtäaikaisena.
Kurssi voidaan myöntää kouluopetuksen ulkopuoliseen tiedekouluun, kuten CERN-tiedekouluun tai vastaavaan projektiin osallistumisesta.
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden ymmärrystä klassisesta mekaniikasta ja sen matemaattisesta pohjasta. Derivaattaa, integrointia ja differentiaaliyhtälöitä käyttäen tutustutaan esimerkiksi planeettaliikkeeseen, avaruushissin toimintaa, väliaineen vastukseen tai raketteihin; sisällöt voivat vaihdella vuodesta toiseen.
Työkurssilla tutustutaan erilaisiin kemian työtapoihin ja tutkimusmenetelmiin sekä työturvallisuuteen. Kokeellisia töitä tehdään eri aihepiireistä, opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kurssilla opetellaan tutkimustulosten raportointia ja johtopäätösten tekemistä tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen. Kurssilla vieraillaan Helsingin yliopiston kemian laitoksen laboratorioluokassa ja /tai muussa tutkimuslaitoksessa.
Kurssi on opiskelijan itsenäisesti suoritettava verkkokurssi liittyen kemian eri osa-alueisiin. Kurssin järjestäjä voi olla yliopisto tai muu oppilaitos, yksityiskouluverkko jne. Kurssin suorittamisesta ja opintoihin hyväksi lukemisesta sovitaan etukäteen kemian opettajan kanssa. Esimerkki Jyväskylän yliopiston tarjoamista kursseista:
https://www.jyu.fi/science/fi/luma/lapsille-ja-nuorille/ilmoittautuminenkursseille
Kurssi voidaan suorittaa GE1-, GE2- ja GE3-kurssien jälkeen.
Tavoitteet
Keskeiset sisällöt
Kehittyvät valtiot
Kehitysapu ja kehitysyhteistyö
Tehdään tutkimus omasta valtiosta ja sen erityispiirteistä sekä kehittymiseen vaikuttavista seikoista tulevaisuuden kannalta. Tutkimus tai muu työ voidaan toteuttaa yhdessä yhteiskunnallisten aineiden kanssa. Erilaisilla menetelmillä toteutetut työt esitellään muille.
Arviointi
Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, kurssitöihin osallistumiseen ja omiin ja ryhmissä tehtäviin pieniin tutkimuksiin, geomedian soveltamiseen sekä mahdollisesti pidettävään aineistopohjaiseen kokeeseen. Kurssista voi saada suoritusmerkinnän tai arvosanan.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
Keskeiset sisällöt
Huomioitavaa
Arviointi
Kurssista voidaan antaa suoritusmerkintä tai numero. Aktiivisuus ja kurssin aikana tehdyt tuotokset ovat osa arviointia.
Kurssi voidaan suorittaa GE2- kurssin jälkeen.
(Kurssi on osaksi ohjattua ja osaksi itsenäistä opiskelua.)
Kurssi voidaan suorittaa hajautettuna useampana maastoretkenä ja niiden raportointina tai osana pidempää koulun ulkopuolella pidettävää leirikoulua tai kesäkoulua.
Kurssin sisällöt sekä tavoitteina on, että opiskelija
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla aktiivisen työskentelyn, tehtyjen töiden ja raporttien pohjalta.
Kurssi voidaan suorittaa GE1-kurssin jälkeen.
(Itsenäisen opiskelun kurssi)
Maailmankansalaisen kypsyyskoe on YK-liiton kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuus.
Tavoitteet ja sisältö
Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa.
Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa.
Maailmankansalaisen kypsyyskoe tehdään YK-liiton ohjeiden mukaisesti. Kypsyyskokeesta sovitaan koulun ohjaavan opettajan kanssa.
Asiasta saa lisätietoa seuraavasta:
http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/oppimateriaalit/maailmankansalaisen-kypsyyskoe
Arviointi
Opiskelija tai opiskelijat esittelevät koulun ohjaavan opettajan avulla tuotokset toisille opiskelijoille. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen hyväksyy ohjaava opettaja. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
YK-liitto antaa hyväksytystä työstä erillisen diplomin ohjaavan opettajan ilmoitettua työn valmistumisesta.
Innokkaimmat opiskelijamme voivat suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikana. Viime vuosina suosittuja ovat olleet matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnot Helsingin yliopistossa. Järkevät opintokokonaisuudet räätälöidään aina kunkin opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti.
