Matematiikkalukion opinnoissa tutustut laajasti matematiikkaan ja sen sovelluksiin. Opetuksen kolme painopistealuetta ovat
Opiskelija voi valinnoillaan painottaa näistä yhtä, kahta tai kaikkia kolmea. Myös lukion yleislinjaa käyvät voivat valita lisäopintoja matematiikkalukion tarjonnasta.
Koko lukion opintotarjontaan voi tutustua täällä.
Matematiikan opetustarjontamme on Suomen laajin.
Tässä opintojaksossa kertaat, vahvistat, syvennät ja laajennat peruskoulussa opittuja matematiikan perustaitoja. Perehdyt lukualuisiin ja lukujen peruslaskutoimituksiin, kertaat prosenttilaskennan ja verrannollisuuden periaatteet sekä vahvistat ymmärrystäsi funktioista. Opintojakson aikana myös kehität opiskelutottumuksiasi sekä opit käyttämään niitä ohjelmistoja, joita tullaan hyödyntämään myöhemmissä matematiikan opinnoissa.
Tässä opintojaksossa perehdyt polynomeihin, murtolausekkeisiin ja juuriin. Opit keskeiset periaatteet, joilla kirjainlausekkeita muokataan ja sievennetään sekä opit ratkaisemaan monentyyppisiä yhtälöitä. Tärkein uusi sisältö on toisen asteen yhtälö ja sen ratkaisu. Näitä perustaitoja tarvitset kaikissa tulevissa pitkän matematiikan opinnoissasi. Teknisissä taidoissa korostuvat funktioiden kuvaajien piirto ja kirjainlausekkeiden käsittely tietokoneella.
Tämä opintojakso tutustuttaa sinut geometrian peruskäsitteisiin ja tuloksiin. Keskeisenä tutkimuskohteena ovat kolmiot, monikulmiot ja ympyrä sekä lieriö, kartio ja pallo. Pythagoraan lauseen ja suorakulmaisen kolmion trigonometrian lisäksi opit kolmioita koskevat sini- ja kosinilauseen. Opintojakson käytyäsi osaat laskea ympyrään liittyviä pituuksia, pinta-aloja ja kulmia sekä tunnet ympyrään liittyvien suorien geometriaa. Harjaannut myös soveltamaan yhdenmuotoisuutta ja mittakaavaa geometristen ongelmien ratkaisemissa. Opintojakson aikana kehität monipuolisesti ohjelmistotaitojasi, kun piirrät mallikuvia, määrität mittoja ja tutkit geometrisissa kuvioissa esiintyviä säännönmukaisuuksia.
Analyyttinen geometria yhdistää luvut ja muodot toisiinsa. Moderni kuvamaailma rakentuu koordinaatiston varaan, oli kyse sitten kuvankäsittelystä tai tietokonepelien 3d-maailmoista. Koordinaattien määrittämä tila ja suuntaa kuvaavat vektorit ovat pohjana maailmaa selittäville malleille, kuten sääennusteille. Opintojakson aikana opit suorien, ympyröiden ja paraabelien yhteyden niitä kuvaaviin yhtälöihin ja perehdyt vektorilaskennan perusteisiin.
Matematiikkalukion 1. vuoden opiskelijoille suunnattu opintojakso Kuvataide ja matematiikka yhdistää kuvataiteen pakollisen moduulin KU1 ja matematiikkalukiolaisille pakollisen opintojakson MAA15. Opintojaksolla käydään läpi molempien oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt mutta etsitään myös yhtymäkohtia ja rakennetaan siltoja oppiaineiden välille.
Mikä on taidetta? Mitä tekemistä kuvataiteella on oman elämäni kanssa? Miten kuvia voi tulkita? Kuvataiteen osuudessa on tarkoitus oppia tarkastelemaan omaa kuvakulttuuria eli sitä, millaisessa kuvamaailmassa opiskelija itse elää ja millaisia kuvia hän itse tekee. Eri näkökulmia erilaisiin kuviin tutkitaan kurssin aikana. Selvitetään, mitä pidetään taiteena ja miten kuvia voi tulkita. Ihmetellään, miten erilaisia kuvataiteen muotoja on olemassa, ja huomataan, miten nykytaide kytkeytyy eri tieteenaloihin. Tehtävissä käytetään monipuolisesti eri välineitä ja tekniikoita. Tehdään näyttelyvierailu esim. museoon tai galleriaan. Tutustutaan taidealan jatko-opintomahdollisuuksiin ja ennen kaikkea siihen, mitä hyötyä kuvataiteen opiskelusta on jokaiselle niin lukio-opinnoissa kuin lukion jälkeenkin.
Matematiikan osuus opintojaksoa pitää sisällään sekä luovaa ongelmanratkaisua että täsmällistä ajattelua. Opit erilaisia todistustekniikoita, tutustut matematiikan aloihin ja perehdyt yhteyksiin matematiikan, taiteen ja teknologian välillä. Erityistä huomioita kiinnitetään vaikeiden ongelmien ratkaisemisen taitoon: miten työstää ongelmaa, jonka ratkaiseminen vie tunnin, eikä alkuun tahdo päästä?
Kun matematiikkaa sovelletaan todellisen elämän ongelmien ratkaisemiseen, tarvitaan useimmiten ohjelmointia. Toisaalta ohjelmointia voidaan käyttää apuna puhtaan matemaattisessa tutkimuksessa. Tässä opintojaksossa opit ohjelmoinnin alkeet, algoritmista ajattelua ja miten näitä voidaan hyödyntää matematiikassa. Matemaattisista sisällöistä käsitellään logiikkaa ja lukuteoriaa, erityisesti kokonaislukujen jaollisuutta ja alkulukuja.
Kurssilla opetetaan rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion derivaatta ja polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.
Kurssilla opetetaan trigonometristen funktioiden ominaisuuksia, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat.
Kurssilla opetetaan juurifunktiot ja –yhtälöt, eksponenttifunktiot ja –yhtälöt, logaritmifunktiot ja –yhtälöt, käänteisfunktio, yhdistetyn funktion derivaatta sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.
Kurssilla kerrataan alkeisfunktioiden derivoimiskaavat. Kurssilla opetetaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen.
Kurssilla kerrataan todennäköisyyttä ja jakaumia. Kurssilla opetetaan diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma tunnuslukuineen, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma sekä normaalijakauma.
Kurssilla opetetaan lauseen formalisoiminen ja totuusarvot; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; geometrista todistamista; kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö sekä muita lukuteorian alkeita.
Kurssilla opetetaan absoluuttinen ja suhteellinen virhe ja likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien tekijöihin jako, muutosnopeus ja pinta-ala sekä käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä.
Kurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydentää integraalilaskennan taitoja ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen sekä tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia sekä kahden muuttujan funktioita ja osittaisderivaattaa.
Kurssien 1 – 13 kertaus ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen.
Lukion yleislinjaa käyvät voivat valita kursseja myös matematiikkalukion kurssitarjonnasta.
Matematiikan erikoiskurssit näkyvät todistuksessa omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuudesta annetaan numeroarvosana vain, jos suoritettuna on kolme numerolla arvioitua kurssia. Muussa tapauksessa arvosanaksi tulee S (suoritettu).
Matematiikkamaanantai opetetaan maanantai-iltaisin varsinaisen koulupäivän jälkeen. Opetus on suunnattu kaikille lukiolaisille vuosiluokasta riippumatta. Kurssilla käsitellään yksittäisiä lukio-oppimäärää syventäviä aiheita. Aikaisempien vuosien aiheita ovat olleet muun muassa harppi ja viivain –geometria, kilpailumatematiikka, fraktaalit, korkeammat tilaulottuvuudet ja suhteellisuusteoria. Vierailevat luennoitsijat pitävät osan tunneista. Yhden lukuvuoden aikana voi saada suorituksen sekä kurssiin MAA16 (syyslukukaudella) että kurssiin MAA17 (kevätlukukaudella). Aiheet vaihtuvat vuosittain, joten kurssit voi suorittaa useampana vuotena, jolloin kummankin kurssin suorituslaajuus voi nousta kahteen kurssiin. Suoritusmerkintä tulee läsnäolon perusteella. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
Kurssi sisältää matriisilaskennan perusteet. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaariset yhtälöryhmät, Gaussin eliminaatiomenetelmä, matriisin ja vektorien peruslaskutoimitukset, käänteismatriisi ja determinantti. Sovelluksina käsitellään esimerkiksi todennäköisyyslaskentaa Markovin ketjuilla, pienimmän neliösumman käyriä tai analyyttistä geometriaa.
Suositellut lähtötiedot: MAA4 ja MAA5
Kurssin aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina on ollut menneinä vuosina muun muassa syventävä lukuteoria, matematiikan historia, Fourier-analyysi ja epäyhtälöt.
Kurssilla opiskellaan differentiaaliyhtälöiden perusteet: suuntakentät, separoituvat ja lineaariset differentiaaliyhtälöt sekä toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt. Teoria kytketään käytäntöön luonnontiedesovellusten, erityisesti fysiikan kautta. Kurssi vastaa sisällöltään fysiikan kurssia Mekaniikan mestarikurssi (FY12); opiskelija voi saada kurssisuorituksen vain toisesta näistä kursseista.
Suositellut lähtötiedot: MAA8
Kurssilla tutustutaan luonnonilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen ja mallien käsittelyyn tietokoneen avulla. Esimerkkejä poimitaan varsinkin biologiasta ja fysiikasta: populaatiomalleja, sairauksien leviämistä, lämmön johtumista, ilmanvastuksen alaista liikettä ja laajempia kokonaisuuksia. Keskeisenä matemaattisena sisältönä käsitellään ainakin differentiaaliyhtälön numeerinen ratkaisu.
Suositellut lähtötiedot: MAA8
Kurssi suoritetaan itseopiskeluna opettajan ohjauksessa. Sisältönä on analyysin teoriapohja: reaalilukujen aksioomat, raja-arvon epsilon-delta-määritelmä sekä funktioiden jatkuvuus ja derivoituvuus. Kurssin varsinaisena tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija vaikean materiaalin itsenäiseen opiskeluun. Kurssi voidaan suorittaa myös itseopiskelemalla jokin muu vastaavan tasoinen kokonaisuus.
Suositellut lähtötiedot: MAA6
Kurssi sisältää kompleksiluvut ja niiden laskutoimitukset, syventävää polynomilaskentaa sekä tärkeimmät kompleksifunktiot.
Suositellut lähtötiedot: MAA2, hyödyllisiä myös MAA6, MAA7 ja MAA8.
Kurssilla on kaksi tavoitetta: täsmälliseen todistustekniikkaan harjaantuminen sekä geometrian klassisiin tuloksiin tutustuminen. Keskeisinä sisältöinä ovat perusgeometrian todistukset, harppi ja viivain –konstruktiot, kolmion merkilliset pisteet, pisteen potenssi, Cevan ja Menelaoksen lauseet, Eulerin suora, 9 pisteen ympyrä, homotetia ja inversio.
Suositellut lähtötiedot: MAA3
Kurssilla perehdytään peliteorian alkeisiin ja joihinkin sovelluksiin. Sisältönä ovat täydellisen informaation pelit, nollasummapelit ja minimax-strategiat, ei-nollasummapelit ja Nashin tasapainot. Sovelluksia poimitaan pokerista, taloudesta ja varsinkin biologiasta (evolutiivisesti stabiilit strategiat).
Suositellut lähtötiedot: MAA10 (ei välttämätön)
Kurssi sisältää valtakunnallisella kurssilla MAA10 opiskellun todennäköisyyslaskennan täydennyksen sekä tilastotieteen alkeet: jakaumat, tilastolliset testit ja tilastollinen päätöksenteko, korrelaatio. Kurssilla käsitellään myös tilastollisen tutkimusten tekemistä, siihen liittyviä vaikeuksia sekä tilastotieteen yhteiskunnallista merkitystä.
Suositellut lähtötiedot: MAA10
Tähän kurssiin saa suorituksia osallistumalla kilpamatematiikkavalmennukseen kansallisessa valmennuksessa (1 kurssi / 3 viikonloppua) tai ulkomailla. Suorituksen maksimilaajuus on viisi kurssia.
Kurssisuorituksen saa osallistumalla hyvällä kilpailutyöllä kansainväliseen MCM-mallinnuskilpailuun (Mathematical Contest in Modeling) tai muuhun vastaavaan projektiin. MCM-kilpailu on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille, mutta lukiolaisetkin hyväksytään mukaan. Kilpailu järjestetään vuosittain kevättalvella.
Näille numeroille merkitään suoritukset kursseista, joilla ei ole omaa vakinaista numeroa, koska ne eivät kuulu säännölliseen opetusohjelmaan. Suorituksia myönnetään esimerkiksi seuraavista:
· yksittäiset korkeakoulutasoiset erikoiskurssit, jotka pitää ulkopuolinen asiantuntija
· ylimääräinen kertaus
· ulkomaiset leirikoulut esimerkiksi Venäjällä tai Unkarissa
· yliopistolla suoritettujen opintojen hyväksiluku
Matematiikan ja biologian yhdeksänpäiväinen kesäkoulu Lapissa järjestetään vuosittain kesäkuussa. Fysiikan opiskelijat suuntaavat opintomatkalle CERNiin hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen joka toinen vuosi. Tutustumme myös aktiivisesti pääkaupunkiseudun yliopistoihin ja yrityksiin pienemmillä retkillä.
Opintojaksot (1. vuosikurssi) ja kurssit (2.-4. vuosikurssi) vastaavat toisiaan seuraavasti: CODE01 = AT1 ja CODE02 = AT2.
Ohjelmoinnin alkeet -opintojakso sopii kaikille! Opintojaksolla perehdytään ohjelmoinnin perusteisiin aloittelijaystävällisesti jonkin sopivan ohjelmointikielen kuten Pythonin avulla. Perussisältöön kuuluvat hyvät ohjelmointikäytänteet, tietotyypit, ehto- ja toistorakenteet, funktioiden perusteet, tiedostojen luonti ja luku. Opintojakson päättää pieni oma projekti. Opintojakso on osa matematiikkalukion ensimmäisen vuoden ohjelmaa.
Ohjelmointi on sääntöjen ja muodollisuuksien ohella luovuuden leikkikenttä, jossa monenlaiset kokeilut ovat mahdollisia! Opintojaksolla sovelletaan ohjelmoinnin perusteita omaan luovaan ohjelmointiprojektiin opiskelijan omista lähtökohdista käsin. Kurssilla käydään läpi mm. mikrokontrollereiden perusteita ja visuaalisen ohjelmoinnin työkaluja. Vai kiinnostaisiko musiikin tekeminen livekoodaten? Kurssilla opiskelijat toteuttavat oman luovan projektin, joka voi olla rakentelua (Arduino, MICRO:BIT tai vastaava), visuaalinen tai äänituotos tai näiden yhdistelmä. Tarvittavia ohjelmointikieliä käydään läpi ja opiskelijoita kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan.
Kurssisuoritus myönnetään omasta ohjelmointiprojektista, jonka laajuudesta sovitaan ohjaajan kanssa. Hyvin dokumentoitu projekti ja selkeä koodi katsotaan eduksi. Projektin voi tehdä ryhmissä.
Kurssi suoritetaan itsenäisesti jonkin yliopiston tarkoitukseen soveltuvan
verkkokurssin avulla. Kurssilla opiskellaan eri tietorakenteiden ja algoritmien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
Kurssin voi suorittaa osallistumalla kilpaohjelmoinnin opetukseen tai ohjelmointikilpailuihin. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
Näihin kursseihin kirjataan suoritukset muista yliopistojen tai vastaavan tasoisista ohjelmointikursseista.
Seminaari- ja tutkimuskurssilla perehdytään tieteenteon periaatteisiin omien tutkimusprojektien kautta. Matematiikkalukiolaisten tiedeprojektit ovat pärjänneet erinomaisesti kansallisissa tiedekilpailuissa.
Seminaarikurssilla opiskellaan akateemisia työskentelytapoja. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää oman tutkimuksensa tai projektinsa muulle ryhmälle ohjaavan opettajan avustuksella. Seminaarikurssilla opitaan tieteellistä kirjoittamista ja tutkimusmenetelmiä. Jokainen opiskelija pitää seminaariesitelmän, jossa kerrotaan omasta tutkimuksesta.
Tutkimuskurssi ja seminaarikurssi muodostavat kokonaisuuden. Tutkimuskurssilla tehdään itsenäisesti tutkimus tai projekti, jonka toteuttamisessa ohjaava opettaja avustaa. Tutkimus voi olla mitä tieteenalalta tahansa.
Opiskelija voi osallistua tieteellisille luennoille yliopistoilla tai yleisötilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Tieteen päivillä. Opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa ja kurssisuoritus myönnetään, kun luentoja on koossa riittävästi.
Luonnontieteiden koulukohtaisilla kursseilla pääsee perehtymään pintaa syvemmältä sekä kokeelliseen työskentelyyn että teoriaan. Matematiikkalukion mahdollistama kurssitarjonta palvelee myös yleislinjan opiskelijoita.
Opintojakso suoritetaan esimerkiksi osana Lapin kesäkoulua. Opintojakson aikana tutustutaan yhden ekosysteemin, esimerkiksi tunturiekosysteemin, erityispiirteisiin monipuolisilla tavoilla. Opiskelija tekee maastossa mittauksia ja tutkimuksia sekä tulkitsee saamiaan tuloksia biologisten tietolähteiden avulla. Opintojakson aikana tehdään lajihavaintoja, jolloin muodostuu kattava kuva tutkittavan ekosysteemin lajistosta. Opiskelija kiinnittää huomiota tärkeimpiin ekosysteemin lajienvälisiin suhteisiin sekä muodostaa myös käsityksen ihmisen vaikutuksesta tunturiluontoon.
Opintojakso koostuu pääosin itsenäisestä työskentelystä. Opintojakson aikana harjaantuvat tärkeimpien suomalaisten eliölajien tunnistustaidot. Opintojakso antaa paremmat eväät ylioppilaskirjoitusten ekologian lajintunnistustaitoja ja biotooppien tuntemusta edellyttäviin tehtäviin vastaamiseen. Opiskelija laatii opintojakson aikana eliökokoelman itsenäisesti ja harjoittelee tunnistamaan tietyt eliölajit sekä Suomen tärkeimmät biotoopit. Opintojaksolla järjestetään myös muutama yhteinen retki maastoon ja/tai luonnontieteelliseen museoon. Eliökokoelma laaditaan kesän aikana. Retket ja lajintunnistustentti järjestetään syyslukukauden alussa.
Opintojakso perustuu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn. Aiheet vaihtelevat ajankohdan ja opiskelijan oman kiinnostuksen tai mahdollisten jatko-opintosuunnitelmien mukaan. Opiskelijan tuotos voi olla esimerkiksi laajempi tutkimus jostakin kemiaan liittyvästä ajankohtaisesta aiheesta tai oppimispäiväkirja esimerkiksi yliopistoluentojen seuraamisesta. Opintosuoritus voidaan antaa myös yliopiston, korkeakoulun tai muun tahon järjestämän verkko-opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opintojakson tavoitteista ja suorittamisesta sovitaan etukäteen opettajan kanssa.
Opintojakso suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjauksella ja sen voi suorittaa heti GE01- opintojakson jälkeen. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa. Maailmankansalaisen kypsyyskoe tehdään YK-liiton ohjeiden mukaisesti. Kypsyyskokeesta sovitaan koulun ohjaavan opettajan kanssa. Asiasta saa lisätietoa seuraavasta: http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/oppimateriaalit/maailmankansalaisenkypsyyskoe
Kurssin tavoitteena on perehdyttää lukion aloittavat opiskelijat matematiikan monimuotoisuuteen sekä ruokkia heidän mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Lukio-oppimäärää syventävien aiheiden lisäksi käsitellään matemaattista ongelmanratkaisua. Kurssi opetetaan valtakunnallisten kurssien 1 ja 2 rinnalla.
Kurssiin voi kuulua retkiä viikonlopun aikana. Kurssi voi jakautua useamman jakson ajalle tai se voidaan suorittaa yhtenäisenä viikon aikana keväällä koulun päättymisen jälkeen tai syksyllä ennen koulun alkua. Kurssiin liittyvät retket ovat osin omakustanteisia.
Opiskelija voi myös toteuttaa kurssilla oman tutkimuskohteensa tai aiheensa, johon voi yhdistää maastotöitä ja oman materiaalin keruun kesän aikana, esimerkiksi ympäristön muutosten tutkimus tai ekologinen tutkimus soveltuvat hyvin tähän.
Lapin kesäkouluun osallistuvat opiskelijat suorittavat kurssin osana kesäkoulua.
Arvioinnissa huomioidaan retkiraportit, havaintopäiväkirjat, osallistuminen suoritettuihin tehtäviin, kuten mittauksiin ja kasvien keruuseen sekä lajien havainnointiin. Kurssilla voi olla myös lajintuntemuskuulustelu. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Opiskelija syventyy jonkin eliöryhmän lajintunnistukseen tarkemmin ja laatii eliökokoelman. Kurssi suoritetaan pääosin itsenäisesti. Opiskelija saa tarvittaessa ohjausta omaan opiskeluunsa sekä neuvoja lajintunnistuksen tietolähteisiin. Kurssilla voidaan järjestää muutama yhteinen opintoretki esimerkiksi kasvitieteelliseen puutarhaan, läheiseen kansallispuistoon, yliopiston tutkimusryhmän tiloihin tai muuhun kohteeseen, jossa voidaan syventää lajintuntemusta tai sen tutkimisen menetelmiä.
Arviointi: eliökokoelma ja lajintunnistustentti. Kurssi voidaan arvioida suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Kurssi on kemiaa ja biologiaa soveltava ja se toteutetaan kokeellisen työskentelyn avulla. Kurssin sisältö voi vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssilla opiskellaan bio-orgaanisten makromolekyylien (proteiinit, hiilihydraatit, lipidit, DNA, lääkkeet jne.) rakenteita ja tehdään näihin liittyviä kokeellisia töitä esimerkkeinä DNA:n eristäminen ja ruoansulatusentsymien toiminta. Kurssilla tutustutaan myös biologisten makromolekyylien tutkimuksessa ja eristämisessä käytettyhin menetelmiin kuten spektroskopiaan, kromatografiaan, geelisuodatukseen ja elektroforeesiin. Kurssilla pyritään vierailemaan Yliopistolla tai jossakin tutkimuslaitoksessa.
Arviointi: opiskelijan aktiivisuus ja osallistumiseen kurssilla, raportit ja esitykset. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
(Osittain tai kokonaan itsenäisesti suoritettava kurssi)
Kurssin aiheet vaihtelevat ajankohdan ja mahdollisuuksien mukaan.
Opiskelija syventyy tarkemmin johonkin ajankohtaiseen biologian osa-alueeseen. Biologian tietämys laajenee mahdollisia jatko-opintoja tai muuta kiinnostusta ajatellen.
Sisällöt voivat liittyä esimerkiksi syövän syntyyn ja diagnostiikkaa sekä hoitokeinoihin, perinnöllisiin sairauksiin, solun rakenteisiin ja niiden tarkempaan mikroskopointiin, lääketieteelliseen biologiaan tai itsenäisiin luontohavaintoihin ja niiden syvälliseen dokumentointiin.
Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen ja osallistumiseen kurssilla. Kurssilla laaditaan myös arvioitavia raportteja ja esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelijan toiveiden mukaan.
Opiskelijan on mahdollista suorittaa itsenäisesti verkkokurssi liittyen biologian eri osa-alueisiin. Kurssin järjestäjä voi olla yliopisto tai muu oppilaitos, yksityiskouluverkko jne. Kurssin suorittamisesta ja opintoihin hyväksi lukemisesta sovitaan etukäteen biologian opettajan kanssa. Esimerkki Jyväskylän yliopiston tarjoamista kursseista:
Kurssilla käsitellään mm. erilaisia mittausmenetelmiä, mittalaitteistoja, ja mittausaineistojen ja tulosten analysointia eri tavoin. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa vaan opiskelija pääsee itse mittaamaan ja kokeilemaan. Kurssia suositellaan lisäkertauksena fysiikan YO-kirjoittajille.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva tähtitieteen ja astrofysiikan perusteista.
Kurssin aiheita ovat mm. tähtitieteen historia, ajanlasku, kalenterit, havaintolaitteet ja kaukoputket, tähtitaivas, spektri, aurinkokunta, tähdet, galaksit ja muut avaruuden kohteet.
Ylioppilastehtävien tasoa olevia tehtäviä fysiikan eri kurssien alueelta. Kurssi suoritetaan muiden fysiikan kurssien rinnalla yhtäaikaisena.
Kurssi voidaan myöntää kouluopetuksen ulkopuoliseen tiedekouluun, kuten CERN-tiedekouluun tai vastaavaan projektiin osallistumisesta.
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden ymmärrystä klassisesta mekaniikasta ja sen matemaattisesta pohjasta. Derivaattaa, integrointia ja differentiaaliyhtälöitä käyttäen tutustutaan esimerkiksi planeettaliikkeeseen, avaruushissin toimintaa, väliaineen vastukseen tai raketteihin; sisällöt voivat vaihdella vuodesta toiseen.
Työkurssilla tutustutaan erilaisiin kemian työtapoihin ja tutkimusmenetelmiin sekä työturvallisuuteen. Kokeellisia töitä tehdään eri aihepiireistä, opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kurssilla opetellaan tutkimustulosten raportointia ja johtopäätösten tekemistä tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen. Kurssilla vieraillaan Helsingin yliopiston kemian laitoksen laboratorioluokassa ja /tai muussa tutkimuslaitoksessa.
Kurssi on opiskelijan itsenäisesti suoritettava verkkokurssi liittyen kemian eri osa-alueisiin. Kurssin järjestäjä voi olla yliopisto tai muu oppilaitos, yksityiskouluverkko jne. Kurssin suorittamisesta ja opintoihin hyväksi lukemisesta sovitaan etukäteen kemian opettajan kanssa. Esimerkki Jyväskylän yliopiston tarjoamista kursseista:
https://www.jyu.fi/science/fi/luma/lapsille-ja-nuorille/ilmoittautuminenkursseille
Kurssi voidaan suorittaa GE1-, GE2- ja GE3-kurssien jälkeen.
Tavoitteet
Keskeiset sisällöt
Kehittyvät valtiot
Kehitysapu ja kehitysyhteistyö
Tehdään tutkimus omasta valtiosta ja sen erityispiirteistä sekä kehittymiseen vaikuttavista seikoista tulevaisuuden kannalta. Tutkimus tai muu työ voidaan toteuttaa yhdessä yhteiskunnallisten aineiden kanssa. Erilaisilla menetelmillä toteutetut työt esitellään muille.
Arviointi
Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, kurssitöihin osallistumiseen ja omiin ja ryhmissä tehtäviin pieniin tutkimuksiin, geomedian soveltamiseen sekä mahdollisesti pidettävään aineistopohjaiseen kokeeseen. Kurssista voi saada suoritusmerkinnän tai arvosanan.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
Keskeiset sisällöt
Huomioitavaa
Arviointi
Kurssista voidaan antaa suoritusmerkintä tai numero. Aktiivisuus ja kurssin aikana tehdyt tuotokset ovat osa arviointia.
Kurssi voidaan suorittaa GE2- kurssin jälkeen.
(Kurssi on osaksi ohjattua ja osaksi itsenäistä opiskelua.)
Kurssi voidaan suorittaa hajautettuna useampana maastoretkenä ja niiden raportointina tai osana pidempää koulun ulkopuolella pidettävää leirikoulua tai kesäkoulua.
Kurssin sisällöt sekä tavoitteina on, että opiskelija
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla aktiivisen työskentelyn, tehtyjen töiden ja raporttien pohjalta.
Kurssi voidaan suorittaa GE1-kurssin jälkeen.
(Itsenäisen opiskelun kurssi)
Maailmankansalaisen kypsyyskoe on YK-liiton kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuus.
Tavoitteet ja sisältö
Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa.
Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa.
Maailmankansalaisen kypsyyskoe tehdään YK-liiton ohjeiden mukaisesti. Kypsyyskokeesta sovitaan koulun ohjaavan opettajan kanssa.
Asiasta saa lisätietoa seuraavasta:
http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/oppimateriaalit/maailmankansalaisen-kypsyyskoe
Arviointi
Opiskelija tai opiskelijat esittelevät koulun ohjaavan opettajan avulla tuotokset toisille opiskelijoille. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen hyväksyy ohjaava opettaja. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
YK-liitto antaa hyväksytystä työstä erillisen diplomin ohjaavan opettajan ilmoitettua työn valmistumisesta.
Innokkaimmat opiskelijamme voivat suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikana. Viime vuosina suosittuja ovat olleet matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnot Helsingin yliopistossa. Järkevät opintokokonaisuudet räätälöidään aina kunkin opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti.
