Ylioppilastutkinto

Kevään 2020 koepäivät

ti 10.3.	äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi toisena kielenä -koe
to 12.3.	äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe
pe 13.3.	vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina, saame)
ma 16.3.	toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 18.3.	matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 20.3.	vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä)
ma 23.3.	saamen äidinkielen koe
ti 24.3.	reaali (uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto)
to 26.3.	reeali (psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia)

Syksyn 2019 ylioppilaskirjoitusten tulokset

Syksyn 2019 ylioppilaskirjoitusten tulokset löytyvät Wilmasta (Lomakkeet) 14.11.2019. Voit kysyä tuloksia myös kansliasta.

Ilmoittautuminen kevään 2020 ylioppilaskirjoituksiin

Yleislukion opiskelijat ilmoittautuvat opo Tero Hannilalle 29.11.2019 klo 13 mennessä.
Matematiikkalukion opiskelijat ilmoittautuvat opo Tiina Österille 4.11.-25.11.2019.
VARAA AIKA OPOLLE!

Tiedote kevään 2020 kokelaille

Kokelaskirje kevät 2020

Ylioppilastutkinto

Lukion päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinnossa menestyminen ei vaikuta lukion päättötodistukseen. Lukion päättötodistuksen voi saada myös opiskelija, joka saa ylioppilastutkinnossa hylätyn/hylättyjä arvosanoja. Sen sijaan ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada, jos ei ole suorittanut vaadittua lukion oppimäärää eli vähintään 75 kurssia.

Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Niistä vain äidinkielen koe / suomi toisena kielenä -koe on kaikille pakollinen. Äidinkielen kokeeseen sisältyy kaksi koetta: lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Kolme muuta pakollista koettaan kokelas valitsee seuraavista neljästä: toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), vieraan kielen koe (englanti, saksa, venäjä, ranska jne.), reaalikoe ja matematiikan koe. Toisen kotimaisen kielen, ensimmäisen vieraan kielen ja matematiikan kokeista vähintään yhden on oltava A-tasoinen (pitkä).

Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa myös yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Reaalikokeessa suoritettavia aineita ovat evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Yo-tutkinnon voi suorittaa joko yhdellä kertaa tai ajallisesti hajautettuna. Koko tutkinto on kuitenkin kirjoitettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana, muutoin jo suoritetut kokeet mitätöityvät. Tästä syystä suosittelemme, että ensimmäistä kertaa yo-kokeeseen ilmoittautuvalla opiskelijalla olisi jo lähes kaikki lukion pakolliset kurssit suoritettuna/työn alla. Tutkintoa saa täydentää ja arvosanoja korottaa myöhemmillä tutkintokerroilla.

Saadakseen ylioppilastodistuksen kokelaan pitää saada hyväksytty arvosana kaikista pakollisista kokeista. Hylätty arvosana voi kuitenkin ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisesti kompensoitua muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä.

Ylioppilastutkinto on maksullinen. Ylioppilastutkintomaksut sisältävät tutkintokerran perusmaksun ja kunkin kokeen maksun, joiden suuruudesta päättää vuosittain opetusministeriö. Opiskelija ei voi saada yo-tutkintotodistusta ennen tutkintomaksun suorittamista. Tällä hetkellä perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa.

Tarkempaa tietoa ylioppilaskirjoituksista voit kysyä lukion opolta ja lukea Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.