Suomen kieli ja kirjallisuus

Mitä tekstejä arkipäivääni kuuluu? Mistä tunnistan uutisen, entä kolumnin ja pääkirjoituksen? Mitä väliä juttutyypin tunnistamisella on? Mitä ovat intertekstuaalisuus ja moniäänisyys? Mikä on hybriditeksti?

Opintojaksolla tarkastellaan moninaisia tekstejä ympärillämme. Tärkeät käsitteet, kuten teksti, konteksti, näkökulma, moniäänisyys ja intertekstuaalisuus, tulevat tutuiksi. Lisäksi opitaan kiinnittämään huomiota tekstien lajeihin sekä niiden sisältämiin tekstityyppeihin.

Opintojaksolla tulee esiin mediatekstien monimuotoisuus. Harjoitellaan erilaisten tekstien tuottamista prosessina yksin ja yhdessä sekä toisten tekstien referointia ja kommentointia. Opetellaan tarkastelemaan omia tekstejä myös kielen- ja tekstinhuollon näkökulmasta.

Millainen kieli on suomen kieli? Miten kieli ja identiteetti liittyvät toisiinsa? Millä tavalla kieli rakentaa yhteisöjä? Miten tekstit muodostavat merkityksiä? Mitä kaikkea vuorovaikutusosaamiseen kuuluu? Millainen olen ryhmän jäsenenä ja viestijänä? Miten annan ja otan vastaan palautetta?

Opintojaksolla perehdytään kieleen identiteetin ja yhteisöjen luojana. Kieltä tarkastellaan sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä. Opintojakson keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa monilukutaito, tekstilaji, kielipolitiikka, kieli-ideologiat, ryhmäviestinnän roolit ja merkitysneuvottelu.

Opintojaksolla opetellaan reflektoimaan omaa vuorovaikutusosaamista ja harjoitellaan tavoitteellisia ja rakentavia ryhmäviestintätaitoja. Vuorovaikutustilanteita analysoidaan ja tarkastellaan viestinnän sanallista ja sanatonta vaihtelua erilaisissa tilanteissa.

Mitä ovatkaan epiikka, draama ja lyriikka? Miten proosaa analysoidaan? Miten kertomuksellisuutta hyödynnetään erilaisissa teksteissä? Kuinka teksti taipuu näyttämölle? Miten draaman kaari rakentuu? Mitä ovat mm. metafora, epilogi ja fokalisaatio?

Opintojaksolla painotetaan kaunokirjallisten tekstien analyysia ja tutustutaan myös tietokirjallisuuden ilmaisutapoihin. Tekstien analysointitaidot ja aineistopohjaisen kirjoittamisen taidot syvenevät.

Opintojaksolla käydään mahdollisuuksien mukaan teatterissa tai elokuvissa ja pohditaan yhdessä, miten esityksen toteutuksessa tehdyt valinnat vaikuttavat katsomiskokemukseen. Teatterin, elokuvan ja kirjallisuuden yhteyksistä keskustellaan. Mikä tekee näistä jokaisesta ainutlaatuisen taidemuodon?

Miten vakuuttaa lukija kirjoittaessa tai puhuttaessa? Mistä tekstin vaikuttavuus ja vakuuttavuus syntyvät? Mitä ovat retoriset keinot ja erilaiset argumentoinnin tavat? Mistä tunnistaa luotettavan lähteen? Mitä ovat propaganda ja sanavapaus? Mikä on puhutun ja kirjoitetun median yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys? Mitä on mediaetiikka?

Opintojaksolla tuotetaan erilaisia vaikuttavia tekstejä ja harjoitellaan tehostamaan kirjoitettua ja puhuttua tekstiä. Lisäksi opetellaan tarkastelemaan erityisesti kirjoitettujen ja audiovisuaalisten mediatekstien yksityiskohtia, tavoitteita ja luotettavuutta. Verkkolukeminen, tekijänoikeudet, lähdekritiikki ja monet tiedonhankinnan tiedot ja taidot korostuvat.

Mistä vaiheista kirjoitusprosessi koostuu? Miten oma ääni saadaan kuuluviin? Miten hyödynnän aineistoja kirjoittaessani? Miten puheenvuoroja havainnollistetaan ja kohdennetaan eri yleisöille? Miten analysoidaan audiovisuaalisia tekstejä?

Opintojaksolla harjoitellaan kirjoitusprosessin vaiheita ja erilaisten tekstien pohjalta kirjoittamista. Opiskelijoita kannustetaan omaäänisyyteen ja oivaltavien näkökulmien valintaan. Opetellaan muokkaamaan ja viimeistelemään tekstin kieltä, rakennetta ja sisältöä. 

Vuorovaikutustaitojen merkitystä eri viestintäkanavissa pohditaan ja lisätään tietämystä esiintymisjännityksestä ja vireystilasta. Puhuttuja ja audiovisuaalisia tekstejä analysoidaan ja arvioidaan. Harjoitellaan puheenvuoron rakentamista ja esittämistä erilaisissa tilanteissa yksin ja ryhmässä.

Miten suomalaisen kirjallisuuden historia niveltyy maailmankirjallisuuteen ja sen tyylikausiin? Mikä kaikki kuuluu kontekstiin? Millä tavalla kirjallisuus ilmentää aikakautensa ihmis- ja maailmankuvaa? 

Opintojaksolla käsitellään suomalaisen kirjallisuuden monimuotoisuutta, moniäänisyyttä ja monikielisyyttä osana maailmankirjallisuutta. Klassikkokirjallisuutta pohditaan konteksteissaan ja opitaan ymmärtämään ihmismieltä ja ihmisen toimintaa ennen ja nyt. Tekstejä tarkastellaan muun muassa ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta.

Miten esiinnytään taitavasti eri tilanteissa? Miten kokous etenee? Kuinka tehdään videotyöhakemus? Miten haastatteluun valmistaudutaan? Miten sanaton viestintä vaikuttaa? Miten tulla entistä paremmaksi keskustelijaksi? Millainen on puheviestintätaitojen päättökoe? 

Opintojaksolla kehitetään viestintärohkeutta erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa. Kehitetään kykyä ennakoida, mukauttaa ja arvioida omaa viestintää vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa, arjessa ja työelämässä. 

Opintojaksolla eritellään puhuttuja tekstejä, tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan puhujan sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vuorovaikutusta ja sen etiikkaa, vuorovaikutussuhteita, ongelmanratkaisua ryhmässä ja niissä tarvittavia taitoja tarkastellaan eri näkökulmista. 

Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen. 

Myös suomea toisena kielenä opiskelevat voivat suorittaa tämän opintojakson. Opintojakson toteuttamisesta vastaa suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja.

Mitä taitoja tarvitaan kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa? Miten saan oman ääneni kuulumaan ja keskustelen aineistojen kanssa? Miten hallitsen tekstikokonaisuuksia ja valitsen sopivan näkökulman? 

Opintojaksolla syvennetään taitoja tuottaa kantaa ottavia ja pohtivia laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Monipuolisia aineistoja analysoidaan ja arvioidaan. Omista teksteistä keskustellaan ja niitä jaetaan. Keskiössä on kirjoitusprosessi ideoinnista palautteen pohjalta muokkaamiseen ja viimeistelyyn. Opiskelija valmistautuu erityisesti kirjoitustaidon ylioppilaskokeeseen.

Miten analysoin ja tulkitsen kieltä, kirjallisuutta, kuvaa ja videota asiaankuuluvin käsittein? Mitä tarkoittaa kriittinen ja kulttuurinen lukutaito? Miten tekstin ideologia tunnistetaan? Miten vastataan ylioppilaskokeen lukutaidon tehtävään? 

Opintojaksolla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja eritellä, tulkita, lukea ja arvioida erilaisia tekstejä niiden tilanne- ja kulttuurikonteksteissa. Monimuotoisia asia- ja mediatekstejä sekä fiktiivisiä tekstejä tarkastellaan asianmukaisia käsitteitä käyttäen. Tutustutaan erilaisille teksteille ominaisiin tapoihin rakentaa merkityksiä. Opiskelija valmistautuu erityisesti ylioppilaskokeen lukutaidon kokeeseen.

Tuleeko ennen “että”-sanaa aina pilkku? Onko “niin kuin” yhdyssana? Onko “pitkässä juoksussa” hyvää tyyliä? Mitä tarkoittaa kongruenssi?

Opintojaksolla kerrataan keskeisiä kielenhuollon pulmakohtia, kuten välimerkkien ja pronominien käyttöä, kongruenssia ja erilaisia virkerakenteita. Lisäksi opitaan puhumaan kielestä kieliopin käsittein. Kieliharjoitusten ohella harjoitellaan tekstin rakentamista, erityisesti sidosteisuutta.

Opiskelija voi suorittaa opintojakson missä opintojensa vaiheessa tahansa. Opintojakso sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille.

Opintojakson voi tehdä missä opintojen vaiheessa tahansa, ja se sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Opintojakson voi suorittaa vain itsenäisesti, ja sen voi tehdä myös neljän opintopisteen laajuisena.

Monilukutaitojen syventäminen on itseopiskelujakso, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan harrastuneisuutta ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin suomen kielen ja kirjallisuuden oppisisältöjen pohjalta. Opintojakson tavoitteena on kannustaa itsenäiseen työskentelyyn ja syventää niitä tietoja ja taitoja, joissa opiskelija tahtoo kehittyä.

Sisältö suunnitellaan opettajan kanssa kirjallisesti, ja opettaja auttaa tarvittaessa ideoinnissa ja voi antaa aiemmista opintojakson sisällöistä esimerkkejä. Opiskelija pyytää opettajalta sähköisen suunnitelmapohjan, ja opintojakso alkaa vasta, kun suunnitelma on yhdessä käsitelty ja allekirjoitettu. Opiskelija päättää opintojakson aikataulusta: onko se valmis viikossa, kuukaudessa, yhden jakson aikana, vai kestääkö se koko lukuvuoden tai peräti koko lukioajan? Opintojaksoon ei kuulu lukujärjestykseen merkittyä opetusta.

Opintojakso on valmis, kun kaikki sovittu on hyväksytysti tehty ja kun työmäärä vastaa 38 tuntia. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Opintojakson arvosana perustuu monipuolisiin näyttöihin – kirjallisiin, suullisiin ja mahdollisiin muihin tuotoksiin. Opintojakso arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä (S) opiskelijan toiveen mukaisesti

Oletko kirjoittanut tarinoita pöytälaatikkoon tai rustaatko biisejä kauppakuittiin? Tai oletko aina halunnut kirjoittaa, mutta aikaa ei ole ollut tai et keksi hyviä aiheita?

Opintojaksolla päästään luovan kirjoittamisen vauhtiin ja parhaassa tapauksessa aletaan elää kirjoittajan elämää. Opintojaksolla voi kokeilla esimerkiksi elokuvan käsikirjoittamista, aloittaa romaanin tai vaikka suunnitella oman runoteoksen. Kaikenlaiset jokaisen kirjoittajan omat ideat ja tavoitteet otetaan huomioon, etsitään omia vahvoja alueita ja rohkaistutaan kirjoittamaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä. Opintojaksolla perehdytään proosa-, draama- ja runotekstien kirjallisiin keinoihin. Opintojakson aikana vaihdellaan erilaisia työmuotoja, joista sovitaan yhdessä.

Opiskelija voi tehdä opintojakson missä opintojensa vaiheessa tahansa. Opintojakso sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Kurssilla kirjoitetaan paljon, ja palautteen pohjalta tekstejä muokataan. Opintojakson lopputyönä voi olla opiskelijan tekstivalikoima tai esimerkiksi jokin kirjoittamiseen liittyvä projektityö. Opintojakso voidaan arvioida suoritusmerkinnällä (S) tai numeroarvosanalla opiskelijan toiveen mukaisesti.

Opintojakson voi tehdä missä opintojensa vaiheessa tahansa, ja se sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Opintojakson voi suorittaa vain itsenäisesti, ja se on mahdollista tehdä myös neljän opintopisteen laajuisena.

Millä tavoilla elokuvat ovat muuttuneet aikojen saatossa? Mitä kysymyksiä nykyelokuvissa käsitellään? Miten elokuvaa tulkitaan? Millä tavoilla katselukokemusta voidaan syventää? Millä tavoilla elokuva ottaa kantaa, ja mikä on elokuvan kulttuurinen merkitys? Millä tavoilla audiovisuaalista laajaa kokonaisuutta voi käsitellä? Entä mitä muuta elokuvasta voi kirjoittaa kuin arvosteluja?

Opintojaksolla opiskelija määrittelee ja asettaa itselleen tavoitteet. Sisällöksi voi valita elokuvauutuuksia, klassikoita tai molempia. Opintojakso alkaa, kun yksityiskohdista on kirjallisesti sovittu opettajan kanssa. Opiskelija ottaa opettajaan yhteyttä ja pyytää sähköisen suunnitelmapohjan. Opintojakso alkaa vasta, kun suunnitelma on yhdessä käsitelty ja allekirjoitettu. Opiskelija päättää aikataulusta: onko opintojakso valmis viikossa, kuukaudessa, yhden jakson aikana, vai kestääkö se koko lukuvuoden tai peräti koko lukioajan? Opintojaksoon ei kuulu lukujärjestykseen merkittyä opetusta.

Opiskelija voi luoda yhteyksiä eri oppiaineiden välille. Valituista elokuvista ja tehtävistä riippumatta opintojaksolla opitaan syventämään elokuvien katselukokemusta, erittelemään elokuvia ja ymmärtämään elokuvan yhteiskunnallista ja taiteellista merkitystä. Opintojakson aikana opitaan monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Opintojakso vahvistaa kulttuurien tuntemusta, laajaa tekstikäsitystä ja tarjoaa elämyksellisen oppimisympäristön. Opintojakso ohjaa itsenäiseen, aktiiviseen ja kriittiseen tiedonkäsittelyyn.

Opintojakso on osa kieli-, kulttuuri-, tapa- ja mediakasvatusta. Teemavalintojen mukaan se voi olla myös osa kansalais- ja demokratiakasvatusta ja vahvistaa empatian, identiteetin ja maailmankuvan kehittymistä sekä auttaa laajentamaan mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Opintojakso kannustaa eettiseen ja esteettiseen pohdintaan ja kulttuuriperintöön tutustumiseen. Opintojaksolla avautuu mahdollisuus nauttia kielestä ja kulttuurista sekä oppia arvostamaan kulttuurin monimuotoisuutta. Opintojakso haastaa pohtimaan elokuvaa näkyvänä kulttuurin muotona. Opintojaksolla hyödynnetään eri oppiaineista ja elämän osa-alueilta saatuja tietoja.

Opintojakso on valmis, kun sovittu on hyväksytysti tehty ja kun työmäärä vastaa 38 tuntia. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Opintojakson arvosana perustuu monipuolisiin näyttöihin – kirjallisiin, suullisiin ja mahdollisiin muihin tuotoksiin. Se arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) tai numeroarvosanalla opiskelijan toiveen mukaisesti.

Oppikirjat: Jukola 6 ja Tekstioppi (Sanoma Pro)

Mitä kaikkea kuuluu nykykulttuuriin? Mitä on postmodernismi? Miten ikiaikaiset myytit elävät kulttuurissamme? Millaista on hyvä vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa? Miten audiovisuaalista aineistoa tulkitaan? Mistä muodostuu nykyihmisen identiteetti?

Abiturientit Kaisa Saarinen ja Elisa Lilja haastattelemassa näyttelijä Krista Kososta, kuva: Hanna Lempiäinen

Kurssilla opitaan tarkastelemaan nykykulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä ja lajeja erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Käsitys Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisistä teoksista ja teemoista syvenee. Samalla lisätään tietämystä vuorovaikutusetiikasta ja opitaan toimimaan rakentavasti keskustellen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssilla pohditaan kielen ja tekstien muuttumista digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi kirjoitetaan monipuolisia tekstejä ja tarkastellaan kielenhuollon kysymyksiä. Kurssilla käydään teatterissa, elokuvissa tai muun esittävän taiteen näytöksessä tarjonnan mukaan.