Suomen kieli ja kirjallisuus

Millaisia tekstejä arkipäivääni kuuluu? Mistä tunnistan uutisen, entä kolumnin ja pääkirjoituksen? Mitä väliä juttutyypin tunnistamisella on? Mitä ovat intertekstuaalisuus ja moniäänisyys? Mikä on hybriditeksti? Opintojaksolla tarkastellaan moninaisia tekstejä ympärillämme. Tärkeät käsitteet, kuten teksti, konteksti, näkökulma, moniäänisyys ja intertekstuaalisuus, tulevat tutuiksi. Lisäksi opitaan kiinnittämään huomiota tekstien lajeihin sekä niiden sisältämiin tekstityyppeihin. Opintojaksolla tulee esiin mediatekstien monimuotoisuus. Harjoitellaan erilaisten tekstien tuottamista prosessina yksin ja yhdessä sekä toisten tekstien referointia ja kommentointia. Opetellaan tarkastelemaan omia tekstejä myös kielen- ja tekstinhuollon näkökulmasta.

Millainen kieli on suomen kieli? Miten kieli ja identiteetti liittyvät toisiinsa? Millä tavalla kieli rakentaa yhteisöjä? Miten tekstit muodostavat merkityksiä? Mitä kaikkea vuorovaikutusosaamiseen kuuluu? Millainen olen ryhmän jäsenenä ja viestijänä? Miten annan ja otan vastaan palautetta? Opintojaksolla perehdytään kieleen identiteetin ja yhteisöjen luojana. Kieltä tarkastellaan sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä. Opintojakson keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa monilukutaito, tekstilaji, kielipolitiikka, kieli-ideologiat, ryhmäviestinnän roolit ja merkitysneuvottelu. Opintojaksolla opetellaan reflektoimaan omaa vuorovaikutusosaamista ja harjoitellaan tavoitteellisia ja rakentavia ryhmäviestintätaitoja. Vuorovaikutustilanteita analysoidaan ja tarkastellaan viestinnän sanallista ja sanatonta vaihtelua erilaisissa tilanteissa.

Mitä ovatkaan epiikka, draama ja lyriikka? Miten proosaa analysoidaan? Miten kertomuksellisuutta hyödynnetään erilaisissa teksteissä? Kuinka teksti taipuu näyttämölle? Miten draaman kaari rakentuu? Mitä ovat mm. metafora, epilogi ja fokalisaatio? Opintojaksolla painotetaan kaunokirjallisten tekstien analyysia ja tutustutaan myös tietokirjallisuuden ilmaisutapoihin. Tekstien analysointitaidot ja aineistopohjaisen kirjoittamisen taidot syvenevät. Opintojaksolla käydään mahdollisuuksien mukaan teatterissa tai elokuvissa ja pohditaan yhdessä, miten esityksen toteutuksessa tehdyt valinnat vaikuttavat katsomiskokemukseen. Teatterin, elokuvan ja kirjallisuuden yhteyksistä keskustellaan. Mikä tekee näistä jokaisesta ainutlaatuisen taidemuodon?

Tuleeko ennen “että”-sanaa aina pilkku? Onko “niin kuin” yhdyssana? Onko “pitkässä juoksussa” hyvää tyyliä? Mitä tarkoittaa kongruenssi? Opintojaksolla kerrataan keskeisiä kielenhuollon pulmakohtia, kuten välimerkkien ja pronominien käyttöä, kongruenssia ja erilaisia virkerakenteita. Lisäksi opitaan puhumaan kielestä kieliopin käsittein. Kieliharjoitusten ohella harjoitellaan tekstin rakentamista, erityisesti sidosteisuutta. Opiskelija voi suorittaa opintojakson missä opintojensa vaiheessa tahansa. Opintojakso sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille.

Opintojakson voi tehdä missä opintojen vaiheessa tahansa, ja se sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Opintojakson voi suorittaa vain itsenäisesti, ja sen voi tehdä myös neljän opintopisteen laajuisena. Monilukutaitojen syventäminen on itseopiskelujakso, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan harrastuneisuutta ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin suomen kielen ja kirjallisuuden oppisisältöjen pohjalta. Opintojakson tavoitteena on kannustaa itsenäiseen työskentelyyn ja syventää niitä tietoja ja taitoja, joissa opiskelija tahtoo kehittyä. Sisältö suunnitellaan opettajan kanssa kirjallisesti, ja opettaja auttaa tarvittaessa ideoinnissa ja voi antaa aiemmista opintojakson sisällöistä esimerkkejä. Opiskelija pyytää opettajalta sähköisen suunnitelmapohjan, ja opintojakso alkaa vasta, kun suunnitelma on yhdessä käsitelty ja allekirjoitettu. Opiskelija päättää opintojakson aikataulusta: onko se valmis viikossa, kuukaudessa, yhden jakson aikana, vai kestääkö se koko lukuvuoden tai peräti koko lukioajan? Opintojaksoon ei kuulu lukujärjestykseen merkittyä opetusta. Opintojakso on valmis, kun kaikki sovittu on hyväksytysti tehty ja kun työmäärä vastaa 38 tuntia. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Opintojakson arvosana perustuu monipuolisiin näyttöihin – kirjallisiin, suullisiin ja mahdollisiin muihin tuotoksiin. Opintojakso arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä (S) opiskelijan toiveen mukaisesti

Oletko kirjoittanut tarinoita pöytälaatikkoon tai rustaatko biisejä kauppakuittiin? Tai oletko aina halunnut kirjoittaa, mutta aikaa ei ole ollut tai et keksi hyviä aiheita? Opintojaksolla päästään luovan kirjoittamisen vauhtiin ja parhaassa tapauksessa aletaan elää kirjoittajan elämää. Opintojaksolla voi kokeilla esimerkiksi elokuvan käsikirjoittamista, aloittaa romaanin tai vaikka suunnitella oman runoteoksen. Kaikenlaiset jokaisen kirjoittajan omat ideat ja tavoitteet otetaan huomioon, etsitään omia vahvoja alueita ja rohkaistutaan kirjoittamaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä. Opintojaksolla perehdytään proosa-, draama- ja runotekstien kirjallisiin keinoihin. Opintojakson aikana vaihdellaan erilaisia työmuotoja, joista sovitaan yhdessä. Opiskelija voi tehdä opintojakson missä opintojensa vaiheessa tahansa. Opintojakso sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Kurssilla kirjoitetaan paljon, ja palautteen pohjalta tekstejä muokataan. Opintojakson lopputyönä voi olla opiskelijan tekstivalikoima tai esimerkiksi jokin kirjoittamiseen liittyvä projektityö. Opintojakso voidaan arvioida suoritusmerkinnällä (S) tai numeroarvosanalla opiskelijan toiveen mukaisesti.

Opintojakson voi tehdä missä opintojensa vaiheessa tahansa, ja se sopii myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoille. Opintojakson voi suorittaa vain itsenäisesti, ja se on mahdollista tehdä myös neljän opintopisteen laajuisena. Millä tavoilla elokuvat ovat muuttuneet aikojen saatossa? Mitä kysymyksiä nykyelokuvissa käsitellään? Miten elokuvaa tulkitaan? Millä tavoilla katselukokemusta voidaan syventää? Millä tavoilla elokuva ottaa kantaa, ja mikä on elokuvan kulttuurinen merkitys? Millä tavoilla audiovisuaalista laajaa kokonaisuutta voi käsitellä? Entä mitä muuta elokuvasta voi kirjoittaa kuin arvosteluja? Opintojaksolla opiskelija määrittelee ja asettaa itselleen tavoitteet. Sisällöksi voi valita elokuvauutuuksia, klassikoita tai molempia. Opintojakso alkaa, kun yksityiskohdista on kirjallisesti sovittu opettajan kanssa. Opiskelija ottaa opettajaan yhteyttä ja pyytää sähköisen suunnitelmapohjan. Opintojakso alkaa vasta, kun suunnitelma on yhdessä käsitelty ja allekirjoitettu. Opiskelija päättää aikataulusta: onko opintojakso valmis viikossa, kuukaudessa, yhden jakson aikana, vai kestääkö se koko lukuvuoden tai peräti koko lukioajan? Opintojaksoon ei kuulu lukujärjestykseen merkittyä opetusta. Opiskelija voi luoda yhteyksiä eri oppiaineiden välille. Valituista elokuvista ja tehtävistä riippumatta opintojaksolla opitaan syventämään elokuvien katselukokemusta, erittelemään elokuvia ja ymmärtämään elokuvan yhteiskunnallista ja taiteellista merkitystä. Opintojakson aikana opitaan monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Opintojakso vahvistaa kulttuurien tuntemusta, laajaa tekstikäsitystä ja tarjoaa elämyksellisen oppimisympäristön. Opintojakso ohjaa itsenäiseen, aktiiviseen ja kriittiseen tiedonkäsittelyyn. Opintojakso on osa kieli-, kulttuuri-, tapa- ja mediakasvatusta. Teemavalintojen mukaan se voi olla myös osa kansalais- ja demokratiakasvatusta ja vahvistaa empatian, identiteetin ja maailmankuvan kehittymistä sekä auttaa laajentamaan mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Opintojakso kannustaa eettiseen ja esteettiseen pohdintaan ja kulttuuriperintöön tutustumiseen. Opintojaksolla avautuu mahdollisuus nauttia kielestä ja kulttuurista sekä oppia arvostamaan kulttuurin monimuotoisuutta. Opintojakso haastaa pohtimaan elokuvaa näkyvänä kulttuurin muotona. Opintojaksolla hyödynnetään eri oppiaineista ja elämän osa-alueilta saatuja tietoja. Opintojakso on valmis, kun sovittu on hyväksytysti tehty ja kun työmäärä vastaa 38 tuntia. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Opintojakson arvosana perustuu monipuolisiin näyttöihin – kirjallisiin, suullisiin ja mahdollisiin muihin tuotoksiin. Se arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) tai numeroarvosanalla opiskelijan toiveen mukaisesti.

Oppikirjat: Jukola 4 ja Tekstioppi (Sanoma Pro)

Miten vakuuttaa lukija kirjoittaessa? Miten sama tapahtuu puhuttaessa? Miksi jokin teksti tuntuu vaikuttavalta, jokin toinen taas ei säväytä ollenkaan? Miten kirjoittaa siten, että valitut perustelutavat ja sanat auttavat pääsemään haluttuun lopputulokseen? Miten tunnistaa luotettavan lähteen? Mitä on propaganda? Mikä on kirjallisuuden, taiteen ja median yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys?

Kurssilla väitellään, pidetään puheita ja harjoitellaan niksejä, joilla tehostetaan kirjoitettua ja puhuttua tekstiä. Lisäksi opetellaan lukemaan tarkasti yksityiskohtia teksteistä ja arvioimaan valintojen onnistuneisuutta suhteessa tekstin tavoitteisiin. Luvassa on myös mainosanalyysin kirjoittaminen ja erilaisten lähteiden kriittistä tarkastelua.

Kurssiin kuuluu sensuroidun, kohua ja keskustelua herättäneen kirjallisuuden lukemista. Erilaisiin mediateksteihin, kuten kolumneihin, pakinoihin ja pääkirjoituksiin, perehdytään ja niitä tuotetaan myös itse.

Oppikirjat: Jukola 5 ja Tekstioppi (Sanoma Pro)

Millainen on tyylisi kirjoittaa, puhua ja esiintyä? Millaisia sävyjä tyyli voi sisältää? Millaisia tyyli-ihanteita on suosittu erityisesti länsimaisessa kirjallisuudessa? Miten suomalaisen kirjallisuuden historia niveltyy muuhun eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja sen tyylikausiin? Mikä kaikki on kontekstia?

Kurssilla käsitellään länsimaisen kirjallisuuden historiaa ja kuljetaan läpi tyylikausien aina antiikista modernismiin. Klassikkokirjallisuutta luetaan, pohditaan kaanonin vaatimuksia ja opitaan ymmärtämään ihmismieltä ja ihmisen toimintaa ennen ja nyt. Tekstejä ei vain lueta, vaan käydään myös teatterissa ja tarkkaillaan tyyliä ja teatteritaiteen keinoja herättää klassikko eloon. Erilaisista aineistoista kirjoitetaan.

Kurssista sanottua:

“Tuntui siltä, kuin olisimme olleet aikakapselissa!”

“Näytteleminen oli mukavaa.”

“Kurssi oli kiintoisa ja sivistävä aikamatka kirjallisuuden historiaan. Mielestäni opin asiat hyvin, sillä suhtaudun nykyään kirjoittamiseen ajattelemalla aluksi, mitä ennen on kirjoitettu.”

“Eri tyylisuuntia oli kiva käydä läpi ja ne avasivat paljon näin historiallisesta näkökulmasta. Esim. musiikista löytyy näihin tyylisuuntiin verraten samankaltaisia piirteitä.”

Taru, Ville ja Nea Kansallisteatterissa (Kuva Juha-Matti Tammela)

Oppikirjat: Jukola 6 ja Tekstioppi (Sanoma Pro)

Mitä kaikkea kuuluu nykykulttuuriin? Mitä on postmodernismi? Miten ikiaikaiset myytit elävät kulttuurissamme? Millaista on hyvä vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa? Miten audiovisuaalista aineistoa tulkitaan? Mistä muodostuu nykyihmisen identiteetti?

Abiturientit Kaisa Saarinen ja Elisa Lilja haastattelemassa näyttelijä Krista Kososta, kuva: Hanna Lempiäinen

Kurssilla opitaan tarkastelemaan nykykulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä ja lajeja erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Käsitys Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisistä teoksista ja teemoista syvenee. Samalla lisätään tietämystä vuorovaikutusetiikasta ja opitaan toimimaan rakentavasti keskustellen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssilla pohditaan kielen ja tekstien muuttumista digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi kirjoitetaan monipuolisia tekstejä ja tarkastellaan kielenhuollon kysymyksiä. Kurssilla käydään teatterissa, elokuvissa tai muun esittävän taiteen näytöksessä tarjonnan mukaan.