Maantiede

Maantiede auttaa ymmärtämään maailman maisemia ja tapahtumia. Siinä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

GE01 on pääsääntöisesti 1. vuoden aikana suoritettava opintojakso ja ainoa pakollinen. Muut opintojaksot voi suorittaa 2. (-3.) vuoden aikana.

Syksyllä 2021 lukion aloittaneet (LOPS 2021)

Pakollinen opintojakso

Opintojakson aikana opiskelija kehittää maantieteellistä maailmankuvaansa ja oppii hankkimaan, analysoimaan ja esittämään asianmukaista ja luotettavaa tietoa alueellisista kysymyksistä. Opintojakso perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Opintojakson aikana seurataan ajankohtaista uutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Opintojakso käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä ja ennakoida riskejä sekä varautua ja sopeutua niihin.

Valinnaiset opintojaksot

Opintojaksossa tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Opintojaksossa tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Opintojakso perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Opintojaksossa tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Opintojaksossa tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Opintojakso perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Opintojakso perehdyttää aiempien maantieteen opintojen aikana hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Opintojakson aikana kerrataan valtakunnallisten moduulien sisällöt perusteellisesti, jolloin opiskelijalle muodostuu kokonaiskäsitys keskeisimmistä sisällöistä. Opintojakson aikana tehdään runsaasti harjoituksia maantieteen eri osa-alueisiin liittyen. Opintojaksolla tutustutaan maantieteen YO-kokeen rakenteeseen ja tehtävätyyppeihin. Opiskelija saa palautetta oppimisestaan sekä arvioi itse tavoitteidensa saavuttamista. Opintojaksolla harjoitellaan myös maantieteen sähköiseen ylioppilaskokeeseen vaadittavien ohjelmistojen käyttöä.

Opintojakson aikana tehdään tutkimus omasta valtiosta ja sen erityispiirteistä sekä kehittymiseen vaikuttavista seikoista tulevaisuuden kannalta. Tutkimus tai muu työ voidaan toteuttaa yhdessä yhteiskunnallisten aineiden kanssa. Erilaisilla menetelmillä toteutetut työt esitellään muille.

Opintojakso suoritetaan esimerkiksi osana Lapin kesäkoulua. Opintojakson aikana tutustutaan yhden alueen, esimerkiksi Tunturi-Lapin, maantieteellisiin erityispiirteisiin monipuolisilla tavoilla. Opiskelija tekee maastossa mittauksia ja tutkimuksia sekä tulkitsee saamiaan tuloksia maantieteellisten tietolähteiden avulla. Tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa hyödynnetään geomedian välineitä käytännössä. Opintojakson aikana tehdään havaintoja niin luonnonmaantieteellisistä kuin kulttuurimaantieteellisistä asioista, jolloin muodostuu kattava kuva tutkittavan alueen piirteistä. Opiskelija kiinnittää huomiota tärkeimpiin alueen ominaisuuksiin vaikuttaviin tekijöihin sekä muodostaa käsityksen ihmisen vaikutuksesta ympäristöön sekä ihmisen elinmahdollisuuksista alueella.

Opintojakso suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjauksella ja sen voi suorittaa heti GE01- opintojakson jälkeen. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa. Maailmankansalaisen kypsyyskoe tehdään YK-liiton ohjeiden mukaisesti. Kypsyyskokeesta sovitaan koulun ohjaavan opettajan kanssa. Asiasta saa lisätietoa seuraavasta: http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/oppimateriaalit/maailmankansalaisenkypsyyskoe

Syksyllä 2020 ja sitä ennen aloittaneet (LOPS 2016)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Mitä hyötyä on paikkatietosovelluksista

Miten goemedia näkyy jokapäiväisessä elämässä?

Mitä tavoitteita on Suomen kehitysyhteistyöllä?

Miten kestäväkehitys näkyy aluesuunnittelussa?

Aiemmilla kursseilla hankittuja maantieteellisiä tietoja ja taitoja syvennetään ja sovelletaan esimerkiksi tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit

Valmistaa opiskelijaa yo-kirjoituksiin. Ainakin kurssit Ge1-3 tulisi olla suoritettuna ennen kertauskurssia.

Tavoitteet

opiskelija kertaa maantieteen perustaitoja ja -tietoja sekä syventää maantieteen kurssien aikana oppimiaan menetelmiä.
opiskelijalle muodostaa kokonaiskuva lukion maantieteen kurssien sisällöistä, ja hän osaa yhdistää sisällöt toimiviksi maantieteellisiksi kokonaisuuksiksi.

Keskeiset sisällöt

karttojen ja diagrammien laadinta ja tulkinta sekä geomedian käyttö
maapallon rakenne ja sen aiheuttamat riskit
maan ilmakehän liikkeet ja siitä johtuvat ilmasto- ja sääilmiöt sekä niistä aiheutuvat riskit
ilmaston muutoksen syyt ja seuraukset
luonnonvarojen hyödyntäminen maapallon eri alueilla ja siihen liittyvät riskit
kestävän kehityksen saavuttaminen
maan planetaarisuuteen liittyvät ilmiöt ja niiden ymmärtäminen maapallolla
maan rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot
väestön kasvu ja kulttuurien törmäykset globalisoituvassa maailmassa
ravinnontuotanto ja ympäristö
teollinen tuotanto ja ympäristö
biotalous
paikkatietojärjestelmien käyttö alueellisessa tutkimuksessa
aluesuunnittelu ja maankäyttö sekä ympäristövaikutusten arviointi
globaali logistiikka

Arviointi

Kurssi arvioidaan osallistumisaktiivisuuden, tehtyjen harjoitusten sekä mahdollisesti pidettävien testien tai kokeiden perusteella. Hyväksytysti suoritetusta kurssista voi saada joko suoritusmerkinnän tai arvosanan.

Kurssi voidaan suorittaa GE1-, GE2- ja GE3-kurssien jälkeen.

Tavoitteet

opiskelija hahmottaa maailman asukkaiden eriarvoisuuden saatavilla olevien resurssien mukaan
oppii tuntemaan ns. kolmatta maailmaa ja kehittyvien valtioiden erilaisuutta
ymmärtää erilaisten kulttuurien vaikutuksen kehitysmahdollisuuksiin
tutustuu kehittyviä maita auttaviin yhteistyökumppaneihin
tietää, millaista apua kehittyvät maat saavat
saa lisää taitoja ja kokemusta geomedian käytöstä ja soveltamisesta
tutustuu konfliktinratkaisukeinoihin

Keskeiset sisällöt

Kehittyvät valtiot

millaisia ovat kehittyvät valtiot ja miten niitä luokitellaan
millaisia ongelmia kehittyvillä valtioilla on ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista ja vähentä

Kehitysapu ja kehitysyhteistyö

Suomen kehitysyhteistyökumppanit ja valtion antama apu
järjestöjen kuten SPR:n, Kepan ja Unicefin, antama apu

Tehdään tutkimus omasta valtiosta ja sen erityispiirteistä sekä kehittymiseen vaikuttavista seikoista tulevaisuuden kannalta. Tutkimus tai muu työ voidaan toteuttaa yhdessä yhteiskunnallisten aineiden kanssa. Erilaisilla menetelmillä toteutetut työt esitellään muille.

Arviointi

Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, kurssitöihin osallistumiseen ja omiin ja ryhmissä tehtäviin pieniin tutkimuksiin, geomedian soveltamiseen sekä mahdollisesti pidettävään aineistopohjaiseen kokeeseen. Kurssista voi saada suoritusmerkinnän tai arvosanan.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa kuvata ja analysoida ympäristön ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksia terveyteen
saa kokonaiskuvan globaalien terveyserojen syistä ja seurauksista sekä merkityksestä
osaa selittää tärkeimpien tartuntatautien biologista taustaa ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä

Keskeiset sisällöt

tautitilanne teollisuusmaissa ja kehittyvissä maissa
epidemiat, endemiat, pandemiat
maapallon keskeisiä tartuntatauteja (esim. influenssa, malaria, Hiv)
tartuntatautien leviämisilmiöt (mallintaminen, ehkäisymahdollisuudet)
kulttuurien ja ympäristön vaikutus terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen

Huomioitavaa

kurssilla sovelletaan terveystiedossa, maantieteessä ja biologiassa opittuja asioita
ennen kurssia opiskelijalla tulisi olla suoritettuna terveystiedosta TE1, maantieteestä GE1 ja biologiasta BI1

Arviointi

Kurssista voidaan antaa suoritusmerkintä tai numero. Aktiivisuus ja kurssin aikana tehdyt tuotokset ovat osa arviointia.

Kurssi voidaan suorittaa GE2- kurssin jälkeen.

(Kurssi on osaksi ohjattua ja osaksi itsenäistä opiskelua.)

Kurssi voidaan suorittaa hajautettuna useampana maastoretkenä ja niiden raportointina tai osana pidempää koulun ulkopuolella pidettävää leirikoulua tai kesäkoulua.

Kurssin sisällöt sekä tavoitteina on, että opiskelija

havainnoi maastoretkillä erilaisia geologisia muodostumia
oppii yhdistämään maastokartan tai digitaalisen kartan luonnossa havaitsemiinsa pinnanmuotoihin
analysoi maaston muodostumien syntyä ja ikää, kuten erilaisia suotyyppejä
havaitsee endogeenisten ja eksogeenisten voimien aiheuttamat muutokset maastossa ja osaa tulkita niitä geomedian avulla
havainnoi jääkauden merkkejä maastosta ja kartoilta sekä ymmärtää niiden syntytavat
tunnistaa tavallisimpia kivilajeja maastossa
oppii sään mittaustapoja ja ennustamisesta
oppii raportoimaan selkeästi omista havainnoistaan

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla aktiivisen työskentelyn, tehtyjen töiden ja raporttien pohjalta.

Kurssi voidaan suorittaa GE1-kurssin jälkeen.

(Itsenäisen opiskelun kurssi)

Maailmankansalaisen kypsyyskoe on YK-liiton kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuus.

Tavoitteet ja sisältö

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa.

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa.

Maailmankansalaisen kypsyyskoe tehdään YK-liiton ohjeiden mukaisesti. Kypsyyskokeesta sovitaan koulun ohjaavan opettajan kanssa.

Asiasta saa lisätietoa seuraavasta:

http://www.ykliitto.fi/koulutus-ja-oppimateriaalit/oppimateriaalit/maailmankansalaisen-kypsyyskoe

Arviointi

Opiskelija tai opiskelijat esittelevät koulun ohjaavan opettajan avulla tuotokset toisille opiskelijoille. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen hyväksyy ohjaava opettaja. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

YK-liitto antaa hyväksytystä työstä erillisen diplomin ohjaavan opettajan ilmoitettua työn valmistumisesta.