Historia

Opintojakson aikana opetellaan tuottamaan historialle ominaista asiatekstiä, ymmärtämään historiallisen tiedon luonnetta, perehtymään alan tutkimusmenetelmiin sekä käyttämään historiallisia lähteitä kriittisesti arvioiden. Opintojaksolla tarkastellaan yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta sekä yhteiskunnallisten rakenteiden muutoksia, talouden kehittymistä sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaa aina maanviljelyksen alusta kaupankäynnin kehittymisen ja teollistumisen kautta nykyaikaan saakka.

Opintojaksolla keskitytään tarkastelemaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kansainvälistä politiikkaa analysoidaan eri näkökulmista ja pohditaan historian käyttöä politiikan välineenä. Opintojaksolla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja.

Opintojakson aikana tarkastellaan Suomen historian keskeisiä muutoksia ja kehityslinjoja aina autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan saakka. Tarkastelussa ovat muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset eli lyhyesti miten Suomesta tuli Suomi.

Opintojaksolla perehdytään Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, sisällissotaan ja sodan jälkeiseen eheyttämisen aikaan. Suomi toisessa maailmansodassa on yksi jakson keskeisiä aiheita. Tarkoitus on, että opitaan suhteuttamaan Suomen tapahtumat ja valtiollinen kehitys yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen kehitykseen. Kylmän sodan aikainen Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa tulevat tutuiksi. Lopuksi käsitellään nykyisenlaisen Suomen syntyä, yhteiskunnan rakennemuutoksia ja hyvinvointivaltion luomista sekä monimuotoistuvaa ja kansainvälistyvää Suomea.

Opintojaksolla perehdytään lisäksi Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Tärkeää on, että oppilas pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisissa yhteyksissä

Opintojakso tarkastelee myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojen aikana perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen eri aikoina, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. Sen lisäksi perehdytään yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymiseen.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä ja että hän osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia.

Opintojakso tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaista kulttuuriperintöä, hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja kykenee yhdistämään ne oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Opiskelun aikana tutustutaan myös erilaisiin Suomen historian tutkimusmenetelmiin ja käydään läpi käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Jakson aikana tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tämän opintojakson tavoitteena on, että opiskelija hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä. Pyrkimys myös on, että opiskelija ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen, sen arvojen ja elämäntapojen monipuolisuuden ja ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden sekä oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa.

Opintojaksolla kerrataan ainakin pakolliset historian opinnot ylioppilaskirjoituksia varten. Tarkoitus on vetää langat yhteen eri opintojaksoista käymällä maailmanhistorian pääkohdat läpi kronologisesti. Opintojaksolla laaditaan kokonaisuuksia historian eri osa-alueista. Opintojaksolla harjoitellaan vastaamista erilaisiin ja erityylisiin yo-tehtäviin ja opiskellaan lähdekritiikkiä.

Kuvataiteen, filosofian ja historian moduuleja yhdistää kulttuurin, kulttuuriperinnön ja yhteiskunnan suhteen tarkastelu. Opintojaksolla valitaan joitain yhteisiä teemoja, teoksia, aiheita, joita käydään läpi kunkin aineen tunneilla. Opintojaksoon sisältyy mahdollisuuksien mukaan yhteinen vierailu (tapahtuma, näyttely tms.), jota käsitellään kunkin opintojakson tavoitteiden näkökulmasta.

Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä muutoksia ja kehityslinjoja aina autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan saakka. Tarkastelussa ovat  muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään myös Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta on muotoutunut. Tarkoitus on, että opitaan suhteuttamaan Suomen valtiollinen kehitys yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen kehitykseen. Tärkeää on, että oppilas   pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisissa yhteyksissä.

Keskeisinä sisältöinä on Ruotsin perintö, autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi eli lyhyesti miten Suomesta tuli Suomi. Sen jälkeen perehdytään Suomen itsenäistymisen vaiheisiin ja opitaan näkemään se kansainvälisessä kontekstissa. Kurssilla tutustutaan sisällissotaan, sen syihin ja seurauksiin sekä sodan jälkeiseen eheyttämisen aikaan. Suomi toisessa maailmansodassa on yksi kurssin keskeisiä aiheita ja sodan jälkeinen eli kylmän sodan aikainen Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa tulevat tutuiksi. Lopuksi käsitellään nykyisenlaisen Suomen syntyä, yhteiskunnan rakennemuutoksia ja hyvinvointivaltion luomista sekä perehdytään kulttuurisesti monimuotoistuvaan ja kansainvälistyvään Suomeen.

Kurssi tarkastelee myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. Sen lisäksi perehdytään yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymiseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä ja että hän osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia.

Kurssin keskeisinä sisältöinä on antiikin aika, sen kulttuurit ja elämäntavat, tieteen kehittyminen ja demokratian synty. Sen jälkeen siirrytään opiskelemaan keskiajan kulttuuria ja maailmankuvaa ja ennen kaikkea uskonnon roolia kyseessä olevana aikana. Keskiajan jälkeen tutustutaan uuden ajan murrokseen, renessanssiin ja tiedon vallankumoukseen. Itsevaltiuden ajan kautta siirrytään valistuksen aikaan ja perehdytään valistuksen aatepohjaan ja aatteen vaikutuksiin eli ihmisoikeuksien ja tasa-arvo-ajattelun syntyyn. Kurssilla tutustutaan 1800-luvun aatteisiin ja ajan taidevirtauksiin sekä pohditaan, oliko 1800-luku porvariston vuosisata ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tuolloin koettiin. Lopuksi siirrytään monimuotoiseen nykyaikaan, populaarikulttuurin syntyyn ja kulttuurin globalisoitumiseen.

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti.  Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaista kulttuuriperintöä, hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja kykenee yhdistämään ne oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Kurssilla tutustutaan tutkimusmenetelmiin  ja käydään läpi käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä. Kurssilla opiskellaan rautakauden suomalaisten elämäntapaa ja sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan keskiaikaa Suomessa ja Itämeren alueen valtiollista kehittymistä sekä  tuolloin tapahtuvaa kirkollisen ja maallisen vallan muotoutumista. Uuden ajan alun reformaatio ja vahva maallinen hallinto tulevat  tutuiksi. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan Ruotsin suurvalta-ajan vaikutuksia Suomeen sekä Suomen aseman muutosta ja yhteiskunnallisia muutoksia Ruotsin vallan lopulla. Lopuksi käydään läpi Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty sekä tämän myötä virinnyt kansallinen herääminen.

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä. Pyrkimys myös on, että opiskelija ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen monipuolisuuden ja osaa eritellä siihen ajan myötä ja toisten kulttuurien vaikutuksesta syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä.Tavoitteena on ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäinen riippuvuus. Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa sekä osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Kurssin keskeisiä sisältöjä on siis kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet. Kurssilla voidaan valita tarkasteltavaksi kohteeksi yksi tai useampi seuraavista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit