Filosofia

Opintojaksolla tutustutaan filosofian luonteeseen käsitteellisen ajattelun, johdonmukaisen argumentaation sekä joidenkin filosofisten kysymysten näkökulmasta. Filosofian eri osa-alueiden kysymyksiä tarkastellaan sekä historiallisten esimerkkien että kuuluisien ajatuskokeiden kautta.

Opintojaksolla perehdytään filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin. Jaksolla tarkastellaan moraalisten ratkaisujen taustalla olevia eettisiä perusmalleja liittyen muun muassa oikeudenmukaisuuden, velvollisuuden, hyödyn ja hyvän elämän käsitteisiin – ja edelleen näiden eettisten mallien pohjalta syntyvää moraalista toimintaa yksilön, yhteiskunnan, eläinten ja luonnon näkökulmasta.

Opintojaksolla harjoitellaan filosofista esseekirjoitusta, niin omaa elämänfilosofiaa käsittelevän esseen kuin esseemäisen koevastauksenkin muodossa.

Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla.

Yhteiskuntafilosofian opintojakso pureutuu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisten suhteiden kysymyksiin. Erityisesti painottuvat oikeuksia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta koskevat filosofian näkökannat sekä kysymykset vallasta.

Opintojaksolla tutustutaan erilaisten aatteiden ja yhteiskunnallisten ihanteiden filosofiseen taustaan. Jaksolla harjoitellaan yhteiskuntafilosofista argumentaatiota niin suullisesti kuin kirjoittamallakin, yksilötöinä ja ryhmissä.

Opintojaksolla kirjoittamista arvioidaan lähtökohtaisesti ylioppilaskirjoitusten kriteerien kaltaisesti ja sen suorittaminen on erittäin suositeltavaa ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla.

Opintojaksolla syvennytään erilaisiin totuutta ja tietoa käsitteleviin filosofisiin näkökulmiin ja tieteen filosofiaan.

Opintojakso keskittyy merkittävimpiin teoreettisen filosofian osa-alueisiin: metafysiikkaan, ontologiaan ja tieto-oppiin. Erilaisten totuus- ja tietokäsitysten kautta tutustutaan tieteellisen tiedon luonteeseen ja muihin tieteenfilosofian peruskysymyksiin.

Opintojakson suorittaminen on erittäin suositeltavaa ylioppilaskirjoituksiin osallistuville opiskelijoille, sillä se kattaa merkittävän osan lukiossa opiskeltavasta teoreettisesta filosofiasta. Opintojaksolla harjoitellaan filosofisen tekstin tuottamista ja filosofisen esseevastauksen kirjoittamista.

Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla.

Opiskelija perehtyy johonkin filosofian suuntaukseen, ajattelijaan tai kysymykseen aiempia opintojaksoja tarkemmin. Suoritustapa voi olla kirjallinen tutkielma tai muille opiskelijoille osana opintojaksoa esitettävä esitelmä. Jälkimmäisessä tapauksessa suoritus toteutetaan osana jotakin
filosofian opintojaksoa FI02, FI03, FI04 tai EKA.

Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Opiskelija harjoittelee filosofista esseekirjoittamista ensisijaisesti vanhoja
ylioppilaskirjoitustehtäviä tekemällä. Suositellaan erityisesti ylioppilaskirjoituksiin osallistuville opiskelijoille. Mahdollisuus suorittaa yhdessä suomen kielen kirjoituskurssin kanssa.

Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin koskien yksilön suhdetta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon. Aiheita ovat muun muassa  yhteiskunnalliset ihanteet – oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus – sekä vallan ja poliittisen järjestelmän oikeuttaminen ylipäänsä ja erilaisissa poliittisissa katsomuksissa kuten konservatismissa, liberalismissa, sosialismissa, kansallisvaltioissa ja globaalisti. Lisäksi tarkastellaan nykykulttuuriin liittyviä kysymyksiä kuten informaatioteknologiaa, kulttuurien kohtaamista, sukupuolen rakentumista ja kestävää kehitystä. Kurssiin voidaan sisällyttää myös jonkin omavalintaisen aiheen työstäminen osana kurssisuoritusta.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka perustuu kurssikokeesseen ja kurssiin kuuluvien tehtävien suorittamiseen.

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssilla tarkastellaan filosofisia metafyysisiä, eri tieteisiin pohjaavia sekä arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta. Tutkitaaan tiedon luonnetta, mahdollisuutta ja rajoja sekä totuuden luonnetta. Tarkastellaan tieteellisen tutkimuksen, selittämisen ja päättelyn luonnetta luonnontieteissä, ihmistieteissä ja formaaleissa tieteissä.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka  perustuu kurssikokeesseen, tuntiaktiivisuuteen ja kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen.

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssilla sovelletaan aiemmilla kursseilla opittua ja harjoitellaan filosofisen tekstin tuottamista.

Opiskelija voi joko kirjoittaa tutkielman häntä kiinnostavasta aiheesta paneutumalla johonkin filosofian suuntaukseen, ajattelijaan tai kysymykseen, tai vaihtoehtoisesti suorittaa kurssin ylioppilaskirjoituksiin valmentavana kirjoituskurssina, jossa opettajan ohjaamana arvioidaan ja hiotaan ylioppilaskirjoitusten kriteerien mukaisesti opiskelijan kirjoittamia tekstejä.

Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän S.