Uskonto

Suoritetaan ensimmäisenä. Kurssilla tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä ilmiönä sekä kulttuuriin, yhteiskuntaan ja maailmankatsomukseen vaikuttavana tekijänä. Tutustutaan erityisesti Lähi-Idässä syntyneiden monoteististen uskontojen eli juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn sekä näiden uskontojen keskeisiin omiin ja yhteisiin piirteisiin.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka  perustuu kurssikokeesseen, kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen ja tuntiaktiivisuuteen.

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti eikä sitä voi korvata muulla kurssilla.

Perehdytään kristinuskon syntyyn ja muotoutumiseen. Kirkon historian tarkastelun lähtökohtana on kristinuskon ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutus. Tutustutaan kirkkojen asemaan ja merkitykseen tämän hetken maailmassa ja kirkollisen elämänpiirin yhteyksiä esim. sosiaali-, aate- ja taidehistoriaan.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka  perustuu kurssikokeeseen, kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen ja tuntiaktiivisuuteen.

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti eikä sitä voi korvata muulla kurssilla.

Perehdytään Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin: hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, kungfutselaisuus, taolaisuus ja shintolaisuus – ja näiden uskontojen kulttuurisiin vaikutuksiin sekä Aasiassa että länsimaissa.Tutustutaan myös luonnonuskontojen, muun muassa vodoun, sekä uusien uskonnollisten liikkeiden keskeisiin piirteisiin ja vaikutuksiin. Tutkitaan uskontojen antamia vastauksia ihmisen peruskysymyksiin elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta.

Kurssiin voidaan liittää vierailukäyntejä kurssin alaan kuuluvissa uskonnollisissa yhteisöissä.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka  perustuu kurssikokeeseen, kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen ja tuntiaktiivisuuteen.

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssilla tutustutaan monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuoro-vaikutukseen menneisyydessä ja etenkin nyky-Suomessa uskonnollisten yhteisöjen toimiessa niin sanottuina kolmannen sektorin vaikuttajina, joilla on laajalti merkitystä yksilöiden ja perheiden elämässä, tapakulttuurissa, julkisessa ja yhteisöllisessä elämässä. Aiheisiin kuuluu myös ajankohtainen keskustelu uskonnonvapaudesta ja uskonnollisten yhteisöjen välinen dialogi.

Osana kurssia voidaan erikseen sovitusti toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka perustuu kurssikokeeseen, kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen ja tuntiaktiivisuuteen.

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssilla perehdytään siihen miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti kristinuskon keskeisiä oppeja. Tutkitaan uskonnon ilmenemistä arkkitehtuurissa, kuvataiteissa, symboliikassa, kirjallisuudessa ja musiikissa. Kurssi käsittelee myös muinaissuomalaista uskontoa, kristinuskon vaikutusta suomalaisessa kulttuuriperinteessä ja populaarikulttuurissa. Kurssiin voidaan liittää vierailukäyntejä muun muassa uskonnollisen symboliikan ja taiteen tutkimiseksi.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka perustuu kurssikokeeseen, kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen ja tuntiaktiivisuuteen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssilla perehdytään uskonnon ja median välisiin suhteisiin. Tutkitaan ajankohtaisia uskontoa koskevia teemoja mediassa, analysoidaan median tapaa käsitellä uskonnollisia aiheita, tutkitaan uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttöä ja median vaikutusta uskontoilmiöihin, kuten uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen ja uskontokrititiikki. Tutkitaan myös uskonnollista mediaa. Osana kurssia opiskelija tuottaa itse mediasisällön tai laatii media-analyysin.

Kurssin arviointina on numeroarvosana, joka perustuu kurssin kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, mutta tällöin kurssimerkinnän saa vain hyväksytysti suoritetusta kurssista.

Kurssin voi suorittaa osallistumalla aktiivisesti johonkin seurakunnan työmuotoon esim. isoskoulutukseen ja rippikoulun ohjaamiseen tai muuhun pitkäkestoiseen vapaaehtoistoimintaan ja esittämällä seurakunnan antaman todistuksen.

Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän S.

Kurssilla perehdytään johonkin Raamatun aihepiiriin itsenäisen Raamattu-työskentelyn ja/tai seminaarityyppisen opiskelun avulla. Kurssi voidaan suorittaa esim. Oulunkylän seurakunnan järjestämän retriitti-seminaarin yhteydessä, jonka seurakunta järjestää opiskelijoille erikseen sovittavana ajankohtana, tai jonkun muun seurakunnan vastaavanlaiseen toimintaan liittyen.

Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän S.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta
• tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen
• ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja nykypäivänä

• tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden kulttuuriperintöä ja vaikutusta erityisesti idän kristillisyyteen ja yhteiskuntaan

• tietää kristinuskon synnyn ja kehittymisen keskeiset vaiheet
• ymmärtää kristillisen kirkon jakaantumiseen ja vapaiden suuntien syntyyn vaikuttaneet syyt sekä tunnistaa niiden tunnuspiirteitä

• osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojen näkökulmasta

• tunnistaa eri katsomusten merkityksen yksilön tämän päivän arjessa ja työelämässä.

Keskeiset sisällöt

• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen
• nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus
• Lähi-idän monoteististen uskontojen yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteiset piirteet
• pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa
• Lähi-idän uskontojen vaikutus kulttuuriin ja arkeen Euroopassa
• apostoli Paavalin lähetystyö Jerusalemista Eurooppaan
• ensimmäiset kristilliset synodit
• kristillisen kirkon jakaantuminen
• katolinen kirkko ja protestantismin synty
• Luther ja Pohjoismaat
• vapaat kristilliset suunnat
• uskonnottomuus

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää ortodoksisen kirkon apostolisen perinteen
• tunnistaa kirkon opettajien merkityksen kirkon perinteessä
• tuntee ortodoksisuuden keskeiset opilliset painotukset ja eettisen ajattelun perustan
• osaa tarkastella ortodoksisen kirkon merkitystä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä näkökulmasta
• perehtyy ortodoksisuuden ja sen käytänteiden erityispiirteisiin
• tuntee askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn vaikuttaneet historialliset tekijät
• tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja ja idän kirkon eri suuntauksia
• ymmärtää ortodoksisen kirkon hallintorakenteen kehittymistä ja nykyistä toimintaa
• perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin
• tutustuu kirkkojen välisiin yhteyksiin.

Keskeiset sisällöt

• kristillisen kirkon laajeneminen
• patriarkaatit ja paikalliskirkot
• orientaaliset kirkot
• askeesin ja luostarilaitoksen synty ja niiden yhteiskunnallinen merkitys
• ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien

kautta

• ihmisen elämänkaari ja ortodoksisuus
• ortodoksinen tapakulttuuri
• Itä-Euroopan ortodoksisuus ja uusortodoksinen maailma
• Suomen ortodoksinen kirkko ennen ja nyt
• ekumenia ja uskontojen välinen vuorovaikutus

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
• tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet
• perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin
• kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä
• osaa tarkastella uskontojen piirteitä myös oman uskonnon näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

• hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

• Intian nykypäivän uskontotilanne
• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet
• buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian kulttuureihin ja yhteiskuntiin
• Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan

• Kiinan nykypäivän uskontotilanne
• shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa

• Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa
• luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet
• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuteen ja sen vaiheisiin ennen ja nyt
• tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassa
• perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla
• tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena osana tämän ajan yhteiskuntaa
• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
• osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua ja siihen vaikuttavaa lainsäädäntöä
• kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman uskonnon lähtökohdista käsin
• kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

Keskeiset sisällöt

• suomalainen uskonnollisuus ennen ja nyt, uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa, sekularisaatio
• uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan
• uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina
• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa
• uskonto ja lainsäädäntö, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset
• uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa
• ortodoksiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina
• uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa
• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu taidemuotoihin uskonnon ilmentäjänä
• tunnistaa ja tietää ortodoksisen taiteen erityispiirteet
• perehtyy sekä ortodoksisen että muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin opillisten asioiden välittäjinä
• tunnistaa eri uskontojen opin ilmenemismuotoja taiteessa
• ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron
• tunnistaa uskonnon vaikutuksen nyky- ja populaaritaiteeseen.

Keskeiset sisällöt

• uskonnot, taide ja kulttuurin eri muodot
• sakraalin ja uskonnollisen taiteen ero
• ortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri, ikonitaide

• uskontojen oppi taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät uskontoon
• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
• perehtyy mediakuvaan ortodoksisuudesta ja eri uskonnoista kansallisesti ja kansainvälisesti
• osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Keskeiset sisällöt

• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa
• uskontojen mediajulkisuus
• ortodoksisen kirkon mediamaailma
• median vaikutus uskontoilmiöihin, esimerkiksi asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki
• uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi