Lapin kesäkoulu 2026

Lapin kesäkoulu alkoi jälleen, kun joukko innokkaita matematiikkalukiolaisia suuntasi täyteen pakatulla bussilla kohti Käsivarren Lappia ja Kilpisjärveä. Tarkoituksena on opiskella ahkerasti reilun viikon verran matemaattisia todistuksia sekä Lapin luonnon biologiaa ja maantiedettä. Mukana leirillä on tällä kertaa 26 opiskelijaa, opettajat Ville Tilvis, Elisa Mehtälä, Reeta Oksa ja Teppo Harju sekä kuljettaja Janne.

Maanantai 1.6.

Aloitimme päivämme lastaamalla tavaramme retkibussiin ja hurauttamalla matkaan kohti Kilpisjärveä, matkakohdettamme.

Innostunut retkipoppoo

Istuimme suurimman osan päivästä bussissa kuka mitenkin aikaansa viettäen; jotkut ihailivat maisemia, toiset taas katselivat sarjoja, ja muutamia lautapelejäkin onnistuttiin bussissa pelaamaan.

Bussissa pelailua

Kun vatsamme alkoivat kurnia, pysähdyimme huoltoasemalle lounaalle ja nautimme kuka mistäkin. Illemmalla pysähdyimme Tornionjoen varteen haukkaamaan makkaraa iltapalaksi, ja noin keskiyön aikoihin pysähdyimme pitämään taukoa joen varteen, jossa pidettiin suuri boffer-sota.

Tornionjoen ihmettelyä
Eeppinen miekkailu

Päivän päätteeksi kannoimme väsyneenä tavaramme bussista mökeille ja painuimme pehkuihin.

Nälkäiset karhut: Matias, Johannes, Paavo ja Ossi

Tiistai 2.6.

Heräsimme aamulla lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen hiukan väsyneinä. Hyvät maisemat, maukas aamupala ja opiskeluinto paransivat tilannetta, ja ensimmäisen matikantunnin alkaessa suurin osa opiskelijoista oli jo vironnut.

Ensimmäisen matikkasession jälkeen lähdettiin takaisin rantamökkiin syömään pasta bolognesea lounaaksi. Ruokailun jälkeen saatiin käyntiin myös biologian ja maantieteen kenttäkurssien opiskelu. Maantieteen opiskelijat kertasivat kivilajeja, maastonmuotoja ja mineraalien määritysprosessia. Biologian opiskelijat aloittivat koivun lehden kasvun seurannan. Kenttäkurssien päästyä vauhtiin pidettiin vielä toinen matikantunti.

Biologian opiskelijat tutkimassa lähiympäristön lajeja.

Päivän opiskelu päättyi päivälliseen, jonka jälkeen iltaa vietettiin saunoen, uiden Kilpisjärvessä ja pelaten lautapelejä.

Opettajat ja opiskelijat viettämässä yhdessä aikaa lautapelien ääressä.

Illan koittaessa menimme nukkumaan, jotta jaksaisimme taas huomenna ahkeroida. Auringolla ei toki ollut aikomustakaan lopettaa paistamistaan.

— P.A.L.S.A.T: Leo T., Anton ja Leo H.

Keskiviikko 3.6.

Meidät herätettiin klo 7.15. Yhä matkasta väsyneiltä oli hyvin kiire päästä aamupalalle kahdeksaksi. Aamupalalla syötyämme jälleen puuroa ja leipää, teimme itsellemme evääksi leipiä mukaan Saanan retkeä varten. Yhden opettajan juomapullo oli hetkellisesti hukassa. Onneksi löytyi!

Aloitimme bussilla matkan Saanan juurelle klo 9:17. 6 km matka kesti 10 minuuttia, joka tuntui lyhyeltä Villen hienojen tarinoiden ansiosta. “Ei saa poiketa reitiltä, koska Saanan rinteet ovat suojeltua aluetta ja olisi hyvin harmi jos teidän tiputtuanne verenne turmelisi luonnon herkän ekosysteemin.” (Ville Tilvis)

Kävelymatka alkoi Saana-tunturin juurelta noin puoli 10. Sieltä kävelimme pöpelikköä, rinnettä ja portaita ylöspäin silloin tällöin pysähtyen mittaamaan kasvillisuutta. Portaiden jälkeen matkasta tuli paljon kivisempää, mutta tästäkin selvisimme läpi ja pääsimme lopulta tunturin huipulle. Matka ylös kesti noin 3 tuntia. Huipulla Ville piti lyhyen, noin 5 minuutin matematiikan oppitunnin ja lähdimme kävelemään takaisin alas bussille. Alas matka kesti noin tunti ja vartti.

Kävelymatka alkoi Saana-tunturin juurelta noin puoli 10. Sieltä kävelimme pöpelikköä,

rinnettä ja portaita ylöspäin silloin tällöin pysähtyen mittaamaan kasvillisuutta. Portaiden jälkeen matkasta tuli paljon kivisempää, mutta tästäkin selvisimme läpi ja pääsimme lopulta tunturin huipulle. Matka ylös kesti noin 3 tuntia. Huipulla Ville piti lyhyen, noin 5 minuutin oppitunnin ja lähdimme kävelemään takaisin alas bussille. Alas matka kesti noin tunti ja vartti.

Varsin hupsun muotoinen koivu

Tunturikävelyn jälkeen menimme takaisin mökkeihin kirjaamaan löytämiämme kasveja ja eläimiä ja odottamaan lounasta. Lounaaksi söimme Tepon hyvin tekemää tonnikalapastaa. Klo 17 alkoi taas matikkamökeillä Villen matematiikan oppitunti, jossa opimme induktiosta.

Illalla söimme leipää ja hedelmiä, jonka jälkeen saimme pitkän päivän päätteeksi vohveleita. Vietimme vapaa aikaa saunassa ja lautapelejä pelatessa ennen nukkumaan menoa. Osa saunojista rantamökillä kävi myös uimassa Kilpisjärvessä, jossa lämpötila oli noin 2.5 astetta.

Järvijätkät
Järvijätkät

— Laπn 🌼: Myrsky Mäki, Heikki Suonoja, Erin Söderström, Sampo Salmelin

Torstai 4.6 

Heräsimme tänään kosteissa tunnelmissa Tepon huutaessa “Ruoka on valmiina”. Suruksemme sateen kastelemat pyyhkeet pilasivat suunnitellun aamu-uinnin. Aamupuuron kanssa oli tarjolla hilloa ensimmäistä kertaa. Aamupalan jälkeen suuntasimme katseemme matikkamökkejä kohti missä Ville opetti epäyhtälöistä. Tehtäviä saatiin tehtyä kunniotettava määrä. 

Matikan tehtäviä

“Master Chef” -Tepon tekemien taco-veneiden täyttäminä lähdimme bussilla vähän klo 13 jälkeen matkalle Siilasvuoman laaksossa sijaitsevalle suolle. Perille päästyämme suuntasimme suopolkua pitkin kohti opiskelupaikkoja. Polku oli joistain kohden veden peitossa ja kumisaappaat päätyivät käyttöön. 

Polun varrelta löytynyt Poron luuranko

Biologian opiskelijat jäivät suomättäille tutkimaan kasvillisuutta.

Poloiset biologian opiskelijat joutuvat laskemaan suon kasveja

Maantieteen opiskelijat lähtivät tutkimaan paikallisia luonnon omia luomuksia, kuten Possujoen suisto ja särkkä.

Joen ja järven kohtauspaikalla oli hiekkainen suisto

Lopulta kaikista hommista väsyneinä ja hikisinä lähdimme vihdoin mökkejä kohden. Kävimme paluumatkan varrella ostoksilla paikallisessa kauppakeskuksessa. Saavuttuamme takaisin mökeille nautimme elämästä ja saunoimme loppupäivän. 

Paikallinen ”kauppakeskus”

— Lapin Kulta: Roope, Anton P. ja Kyösti 

5.6. Perjantai

Perjantaina oli edessä odotettu matka Norjaan. Jouduimme heräämään jo kello 6.30, joka oli normaalia aikaisemmin.

Raja oli merkitty pienellä keltaisella kivikasalla. Rajan ylityksen kuitenkin huomasi paremmin kellojen siirtymisestä tunnilla taaksepäin ja kasvillisuuden monipuolistumisesta.

Ensimmäisessä kohteessamme tutkimme Jäämeren vuonon eliöitä laskuveden aikaan. Jotkut jopa kalastivat, ja tällä kertaa kalaonni nykästi!

Kahluuhaalareissa veteen pääsi miltei kainaloihin asti.
Onnellinen merilohen kalastaja. Pian kuvan ottamisen jälkeen kala päästettiin veteen takaisin.

Vuonolta jatkoimme matkaa hienojen maisemien saattelemana kohti Tromssaa. Maisemaan kuului kolmiohuippuiset vuoret, vesiputoukset, mantsalaisia kiinnostavat muodostumat sekä Kilpisjärveä tuuheammat puut.

Kolmiohuippuiset vuoret
y-akselin suuntainen joki

Puolenpäivän aikaan saavuimme Tromssaan. Ensimmäisenä kävimme paikallisessa Sea Lifessa eli Polariassa katsomassa hylkeitä.  

Hylkeet osaavat hypätä yhtä hyvin kuin Teppo osaa polttaa puuron pohjaan.

Katsottuamme hylkeiden ruokkimista, meillekin tuli nälkä. Suurin osa opiskelijoista lähti ihailemaan maailman pohjoisinta Mäkkäriä. Opettajat eksyivät paikallisen ruoan ääreen. Ruoan jälkeen hajaantuneet ryhmät törmäsivät Villen suositteleman Legoloftet-kaupan edessä. 

Muutamilla (meillä) oli ongelmia korttien käyttöalueiden rajallisuuden takia; onneksi toverimme pelastivat.
Paikallinen sekatavarakauppa lego-, sarjakuva- ja lautapelifaneille sekä kaiken muunlaisillekkin nörteille.

Matkalla takaisinpäin pysähdyttiin Yykeänperällä. Siellä saimme hieman vapaa-aikaa, jonka osa päätti käyttää maisemien katsomiseen, jotkut leipien heittämiseen ja toiset uimiseen. Me päätimme kirjoittaa blogia. Pysähdykseen kuului myös Tepon gourmet grilliruoka.

Tämän kirjoittamista oli häiritsemässä blogiryhmän ulkopuolinen Myrsky.

Jatkoimme matkaa Suomeen täytettyämme vatsamme ja osan uitua Pohjoisessa Jäämeressä. Rajan ylityksessä pohdimme olisiko Mehtälän penkiltä löytyneet kalsarit pitänyt tullata.

Lapinlahden Linnut: Maija, Aaro, Elisa ja Minea 

6.6. Lauantai

Yhdeksän aikaan lähdimme aamupalan syöneinä kohti Tsahkaljärveä. Ennen varsinaisia opiskeluhommia kävimme vilkaisemassa viereistä vesiputousta. Yhtäkkiä yksi puhelin olikin jo tipahtanut putoukseen, josta se oli vähällä hujahtaa virtauksen matkaan. Iloksemme puhelin putosi juuri sopivaan paikkaan, josta se saatiin nostettua vielä toimivana.

Veden pauhu kuului kovana ihastellessamme putousta.

Biologian ryhmäläisillä oli edessään jäkäläkartoitus, jossa ryhmät määrittivät monipuolista jäkälälajistoa omalta ruudultaan. Maantieteen ryhmäläiset taas pääsivät määrittämään mineraaleja, ryhmittelemään kivilajeja ja tutkimaan maalajien koostumusta.

Jäkälälajien määrittämisessä saa olla huolellinen.
Maisemat olivat kuitenkin mahtavia.

Kahdentoista jälkeen, retkeltä tultuamme oli matematiikan vuoro. Opiskelusessiossa jatkettiin taas sitkeästi epäyhtälöiden parissa. Kahden jälkeen nälkäiselle väelle oli tarjolla tikka masalaa. 

Lounaan jälkeen biologian ryhmäläisillä oli tehtävänä tutkia mikroskoopeilla Kilpisjärvestä, sen läheisessä olevasta lammikosta ja Norjan vuonosta löytyneitä eliönäytteitä. Niistä löytyi erilaisia veden asukkeja, kuten hyttysen toukkia, vesikirppuja ja erilaisia leviä.  

Kauniita ja kiinnostavia näytteitä löydettiin paljon.

Seitsemältä opiskelijoille oli tarjolla linssikeittoa, eikä syömisessä kestänyt kauaakaan. Sen jälkeen sai jatkaa opiskelua tai pitää hauskaa esimerkiksi saunomalla. 

Parasta keskiyön auringossa on, että näköalasta ei tarvitse luopua.

Lapintiaiset: Tuomo Karasjärvi, Essi Suutari, Alexandra Sofieva ja Jooa Aaltonen

Edellinen artikkeli
Lapin kesäkoulu 2025
Ei tuloksia.