Opinto-opas

Äidinkieli

Pakolliset kurssit

Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee. Hän tutustuu erilaisiin tekstilajeihin ja viestintätilanteisiin niin puhuen kuin kirjoittaenkin.

Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstejä monin tavoin ja syventää tekstilajien tuntemustaan. Hän tutustuu tiedonhankintaprosesseihin ja oppii hyödyntämään erilaisia lähteitä omassa tekstissään ja puheessaan. Myös taito työstää omia tekstejä kehittyy.

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI 3)
Opiskelija syventää tietojaan kirjallisuudenlajeista ja kehittyy fiktiivisten tekstien lukijana ja tulkitsijana. Hän oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti.

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI 4)
Opiskelija syventää medialukutaitojaan. Hän oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden vaikuttamispyrkimyksiä. Hän oppii perustelemaan monipuolisesti näkemyksiään niin toisten teksteistä kuin omissa teksteissäänkin. Luetaan kirjallisuutta vaikuttamisen näkökulmasta.

Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI 5)
Opiskelija tutustuu eri aikakausien fiktiivisiin ja muihin teksteihin ja oppii näkemään tekstit suh-teessa toisiinsa ja myös kulttuuriseen kontekstiinsa. Hän oppii erittelemään erilaisia tyylin elementtejä. Omat tekstitaidot hioutuvat, samoin oma kirjoitustyyli.

Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI 6)
Opiskelija tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ja saa yleiskuvan kirjallisuuden kehityksestä ja keskeisistä teemoista. Hän oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita. Hän osaa arvioida kirjallisuuden ja kielen merkitystä kulttuurisen identiteetin rakentajana.

Syventävät kurssit

Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI 7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestinnän tietojaan ja taitojaan ja ilmaisuvarmuuttaan.

Tekstitaitojen syventäminen (ÄI 8)
Opiskelija kertaa ja syventää tietojaan ja taitojaan erilaisista tekstityypeistä ja -lajeista. Oman tekstin rakentaminen on etusijalla. Kielenhuoltoasioita harjoitellaan.

Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI 9)
Opiskelija perehtyy keskustellen ja kirjoittaen median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Äidinkielen kymppi (ÄI 10)
Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan räätälöidä opettajan kanssa omanlaisensa kurssin. Se voi käsitellä laajasti erilaisia aiheita, esimerkiksi kieltä, kirjallisuutta, elokuvaa, teatteria, mediaa. Se voisi myös yhdistää lukiossa opiskeltuja eri aineita. Opiskelijan tuotos voi olla tutkielmatyyppinen mutta myös oma luova tuotos, esimerkiksi novelli- tai runokokoelma, videoelokuva tai muu vastaava. Työmuoto sovitaan opettajan kanssa.

Luova kirjoittaminen (ÄI 11)
Kurssin tavoitteena on kehittää jokaisen opiskelijan luovan kirjoittamisen taitoja ja syventää kaunokirjallisuuden tuntemusta. Kurssilla etsitään kirjoittajien vahvoja alueita ja rohkaistutaan kirjoittamaan erilaisia tekstejä.
Kurssilla perehdytään proosa- ja runotekstien kirjallisiin keinoihin ja kirjoitetaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä opiskelijoitten toiveitten ja suuntautumisen mukaan. Tekstejä analysoidaan ja arvioidaan. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

Teemakurssi (ÄI 12)
Kurssin tavoitteena on tutkia kiinnostavia ajankohtaisia ja ikuisiakin kulttuuri-ilmiöitä. Kurssi voidaan järjestää niin, että esimerkiksi luetaan erilaista, mutta samanaiheista kirjallisuutta, keskustellaan ja kirjoitetaan siitä. Kurssin aiheena voi olla myös vaikkapa elokuvaklassikot tai ajankohtainen teatteritarjonta. Näiden lisäksi voisi sivuta myös yhteiskunnallista vaikuttamista, ja voisimme lukea erilaista vaikuttavaa kirjallisuutta sekä tutkia itse puhuen ja kirjoittaen erilaisia vaikuttamisen keinoja ja mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa.
Kurssin alussa opettaja esittelee ajankohtaisia aiheita, joiden pohjalta yhdessä opiskelijoitten kanssa sovitaan teemasta, ja siihen perehdytään esimerkiksi keskustellen ja kirjoittaen. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

Suomi toisena kielenä

Pakolliset kurssit

Perusteet hallintaan (S2 1)
Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaitoja ja varmennetaan perusrakenteita. Kurssilla tutustutaan myös lukion opiskelukulttuuriin, suomen kielen opiskelutekniikkaan ja harjoitellaan kirjoitelman laatimisen perusteita.

Kieli käyttöön (S2 2)
Kurssin aiheina ovat mm. tilanteen mukainen viestintä, eri tyylien ja sävyjen erottaminen puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Kurssilla luetaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejä, käsitellään lausetason perusrakenteita ja suomen lausetyyppejä.

Kielellä vaikutetaan (S2 3)
Kurssilla analysoidaan ja tulkitaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä. Aiheina ovat myös mielipidetekstit ja oman mielipiteen ilmaiseminen. Suomen kielen rakenteista käsitellään mm. nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita sekä vertailumuotoja ja reaktioita.

Syvemmät tekstitaidot (S2 4)
Kurssilla tutkitaan erilaisten tekstien merkityssuhteita ja harjoitellaan tekstien tulkintaa ja tuottamista erilaisista aineistoista. Kurssilla tehdään referaatti.

Suomalainen kulttuuri tutuksi (S2 5)
Kurssilla perehdytään suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen., opiskellaan kirjallisuuden keskeiset lajit ja tehdään kirjailija - ja teosesittely. Lisäksi valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S2 6)
Kurssilla opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä ja syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Kurssilla kerrataan vaativia kielen rakenteita. Lisäksi valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Englanti

A-kieli

A-englannissa on kuusi valtakunnallista pakollista kurssia, ja kaksi valtakunnallista syventävää kurssia. Näiden lisäksi koulussamme tarjotaan kaksi koulukohtaista soveltavaa englannin kurssia. Englannin kurssit on suotavaa suorittaa numerojärjestyksessä. Pakollisissa kursseissa englannin opinnoissaan kiitettävästi menestyneen opiskelijan on mahdollista suorittaa itsenäisesti yksi kurssi kerrallaan – perättäisiä kursseja ei siis voi suorittaa itsenäisesti. Kunkin englannin kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain sellaisessa jaksossa kun se tarjotaan kurssitarjottimessa. Lukuvuonna 2010-2011 englannin itsenäisistä kurssisuorituksista vastaa englannin lehtori Päivi Kousa, jonka kanssa itsenäistä kurssisuoritusta suunnittelevan opiskelijan tulee sopia asiasta saadakseen suoritusohjeet.

Syventävät kurssit 7-8 valmistavat ylioppilaskirjoituksiin. Niillä harjoitellaan eri koemuotoja ja käytänteitä ja perehdytään vaativiin teksteihin monilta eri elämänaloilta. Ylioppilaskirjoitusten A-englannin koe perustuu kaikkiin kahdeksaan valtakunnalliseen kurssiin. Yleensä hyvä menestyminen kirjoituksissa edellyttää syventävien kurssien suorittamista! Syventäviä kursseja ei voi koulussamme suorittaa itsenäisesti.

A-englannin valtakunnalliset pakolliset kurssit:

ENA 1 Nuori ja hänen maailmansa
Oppikirja: ProFiles 1 (WSOY)

Aihepiirejä: valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet. Harjoittelemme pieniä kirjoitelmia.

Kielioppi: kysymyslauseet, aikamuodot, liitekysymykset, sanajärjestys, persoona- ja refleksiivipronominit ja niiden käyttö.

ENA 2 Viestintä ja vapaa-aika
Oppikirja: ProFiles 2 (WSOY)

Aihepiirejä: matkailun maailma, Amerikka ja amerikkalaisuus, vapaa-ajan aktiviteetteja meillä ja muualla, erilaiset mediat.

Kielioppi: Yksikkö ja monikko, artikkelit, omistuksen ilmaisu, muodolliset subjektit it ja there, passiivi ja sen aikamuodot.

ENA 3 Opiskelu ja työ
Oppikirja: ProFiles 3 (WSOY)

Aihepiirejä: koulutus ja opiskelu meillä ja muualla, työelämä ja tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet, ansioluettelo ja työhakemus, Irlanti ja elämä Irlannissa.

Kielioppi: adjektiivit ja adverbit, epäsuora esitys, indefiniittipronominit.

ENA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Oppikirja: ProFiles 4 (WSOY)

Aihepiirejä: yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt, ja yksilön valinnat. Harjoittelemme myös tiivistelmän kirjoittamista.

Kielioppi: vaillinaiset apuverbit, relatiivilauseet, konjunktiot ja sidesanat, isot alkukirjaimet, paljoussanat.

ENA 5 Kulttuuri
Oppikirja: ProFiles 5 (WSOY)

Aihepiirejä: oma ja muiden kulttuuri, elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tanssi ja teatteri. Teemme runsaasti itsenäisiä tekstitehtäviä, sekä harjoittelemme esitelmän pitoa

Kielioppi: mm. artikkelin käyttö, välimerkit.

ENA 6 Tiede, talous ja tekniikka
Oppikirja: ProFiles 6 (WSOY)

Aihepiirejä: arkipäivän ilmiöitä ja huipputeknologiaa, ihminen keksintöjen maailmassa ja media, mainonta ja moderni yrittäjyys. Harjoittelemme mm. lehtiartikkelin tiivistämistä suulliseen muotoon.

Kielioppi: numeraalit, prepositiot ajan ilmauksissa, infinitiivi ja ing-muoto, poikkeuksellisia monikkomuotoja, lauseenvastikkeet.

A-englannin valtakunnalliset syventävät kurssit:

ENA 7 Luonto ja kestävät kehitys
Oppikirja: In Touch 7 (WSOY)

Aihepiirejä: kestävän kehityksen haasteita, ympäristönsuojelu ym. Laajennamme sanavarastoa ja opimme lukemaan vaativampien aihepiirien tekstejä. Harjoittelemme runsaasti vanhoja yo-kuunteluita, sekä myös kirjallisia yo-tehtäviä.

Kielioppi: kertauksena mm. ehtolauseet, passiivi ja vaillinaiset apuverbit.

ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Oppikirja: Open Road 8 (Otava)

Kurssilla harjoittelemme monipuolisesti erilaisia puhetilanteita, joissa kiinnitämme huomiota luontevaan englannin ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoittelemme myös kuuntelemista ja siihen liittyen nopeaa ja spontaania reagointia yo-koetta silmälläpitäen. Opitaan kertomaan ja kuvailemaan, kysymään ja vastaamaan, pitämään puheita ja käyttämään englantia niin rennoissa ja arkipäiväisissä kuin vaativissakin muodollisissa tilanteissa.

Kurssin lopussa suoritetaan pareittain OPH:n laatima suullisen kielitaidon koe, jonka suorittamisesta opiskelija saa erillisen todistuksen lukion päättötodistuksen liitteeksi. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla arvosanoin 4-10, arvosana muodostuu sekä suullisen loppukokeen että kurssin aikana suoritetun näytön perusteella.

A-englannin soveltavat kurssit:

ENA 0 Englannin tukikurssi
Oppikirja: Take Off! (Otava)

ENA 0-kurssi pidetään hajautettuna kahdessa jaksossa keväällä, ja se on tarkoitettu opiskelijoille jotka kaipaavat englannin perusrakenteiden vahvistamista. Tuntien aikana kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita ja vahvistetaan perussanaston hallitsemista. Kurssia suositellaan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille joilla on ollut selviä vaikeuksia lukion ensimmäisissä englannin kursseissa. Mikäli tilaa on, muutkin kuin ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat osallistua kurssille. Käytyään koko kurssin opiskelija saa siitä suoritusmerkinnän.

ENA 9 Abikurssi
Oppikirja: Abienglanti (Otava)

Kurssi sisältää kirjoitelmien hiomista, sanaston laajentamista, eri tekstityyppien ymmärtämisen harjoittelua, yo-kokeessa vastaan tulevien erilaisten rakennetehtävien harjoittelua, runsaasti kuullunymmärtämistä, sekä kattavan kielioppikertauksen. Abikurssi on tehokas paketti yo-kokeessa pärjäämisen varmistamiseksi!

Espanja

B2- ja B3-kieli

Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31)
Kurssilla harjoitellaan kommunikoinnin perusteita, kuten tervehtimistä, hyvästelemistä ja esittäytymistä. Teemoja ovat perhe ja läheiset ihmissuhteet sekä jokapäiväiset viestintätilanteet. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa.

Näin asiat hoituvat (EAB32)
Ensimmäisen kurssin perhe- ja ihmissuhdeteemat jatkuvat. Harjoitellaan myös päivittäisrutiineista selviytymistä kuten asiointia pankissa, postissa, lääkärissä jne. Painotus puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä.

Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33/EAB21)
Aihepiirinä on nuorten jokapäiväinen elämä harrastuksineen sekä niihin liittyvissä palveluissa asioiminen. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämisen ja tuottamisen lisäksi mielipiteen ilmaisua ja syvennetään kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Meillä ja muualla (EAB34/EAB22)
Kurssin aihepiirejä ovat ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet niin Suomessa kuin espanjankielisissä maissakin. Painotus on edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Vahvistetaan myös perusrakenteiden hallintaa ja harjoitellaan kirjallista viestintää lyhyin viestinnällisin tehtävin.

Ennen ja nyt (EAB35/EAB23)
Kurssilla tutustutaan elämään nykyhetkessä ja menneisyydessä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Aihepiireinä esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Painotus suullisessa kielitaidossa. Vahvistetaan edelleen perusrakenteita, uutuutena menneen aikamuotoja. Enemmän kirjallista vies-tintää.

Opiskelu ja tulevaisuus (EAB36/EAB24)
Kurssin aiheita ovat koulu, opiskelu ja työelämä sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmat, toiveet ja tavoitteet. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää edellä mainituissa aihepiireissä.

Kulttuuri (EAB37/EAB25)
Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita seuraavin aihein: kuvataiteet, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu.

Yhteinen maapallomme (EAB38/EAB26)
Kurssilla tutustutaan erityyppisiin teksteihin liittyen yhteiskunnan ja maapallon tilaan ja tulevaisuu-dennäkymiin Suomessa ja espanjankielisissä maissa. Painotus on luetunymmärtämisessä sekä suul-listen ja kirjallisten kuvausten ja raporttien valmistelussa.

Ruotsi

A-kieli

Pakolliset kurssit

Arkielämää Pohjoismaissa (RUA 1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tunteminen” sekä ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoavat näkö-kulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja kes-keisiä puheviestinnän strategioita.

Ihmiset ympärillämme (RUA 2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puhevies-tinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA 3)
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Elinympäristömme (RUA 4)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

Opiskelu ja työ (RUA 5)
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.

Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA 6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla käsiteltävä oppiaines on tasoltaan vaativaa, joten kurssit ovat erityisen tärkeitä hyvän kielitaidon saavuttamiseksi. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA 7)
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

Tiede, talous ja tekniikka (RUA 8)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä.

B-kieli

Pakolliset kurssit

Koulu ja vapaa-aika (RUB 1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ” hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

Arkielämää Pohjoismaissa (RUB 2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoitta-mista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB 3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

Elämää yhdessä ja erikseen (RUB 4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.

Elinympäristömme (RUB 5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla käsiteltävä oppiaines on tasoltaan vaativaa, joten kurssit ovat erityisen tärkeitä hyvän kielitaidon saavuttamiseksi.

Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB 6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB 7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

Soveltavat kurssit

Ruotsin kielen tukikurssi (RUB 8)
Kurssi suoritetaan kahden ensimmäisen jakson aikana ja se on tarkoitettu niille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joiden ruotsin arvosana on 5, 6 tai 7. Kurssin alussa tasokoe. Tuntien aikana kerrataan keskeisiä rakenteita ja sanastoa ja se on välttämätön edellytys ruotsin opintojen aloittamiselle ja menestykselliselle suorittamiselle. Mikäli tilaa on, muutkin voivat osallistua kurssille. Käytyään koko kurssin opiskelija saa siitä suoritusmerkinnän.

Ruotsin puhutun kielen kurssi (RUB 9)
Vuosittain sovittava kurssi. Äidinkielenään ruotsia puhuvan opettajan johdolla toteutettu keskustelukurssi, joka jakautuu useamman jakson ajalle. Kurssin aikana opiskelijalla on mahdollisuus kehittää suullista kielitaitoaan monipuolisesti ja harjoitella erilaisia viestintästrategioita. Kurssin suoritettuaan opiskelija saa siitä suoritusmerkinnän.

Saksa

A-kieli

Pakolliset kurssit

Nuori ja hänen maailmansa (SAA 1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion saksan opetusta siten, että kerrataan sanastoa ja perusraken-teita sekä totutellaan laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Aihepiirejä ovat ihmissuhteet ja henkilökohtainen kanssakäyminen. Samalla syvennetään kohdekielen maiden tuntemusta. Kieli on tuttavallista, ja opetuksessa painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua.

Viestintä ja vapaa-aika (SAA 2)
Kurssilla jatketaan rakenteiden vahvistamista ja laajentamista. Aiheina ovat vapaa-ajanviettotavat ja harrastukset. Aihekokonaisuutta ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä ja mediaosaaminen” käsitellään sekä kirjallisesti että suullisesti.

Opiskelu ja työ (SAA 3)
Opiskeluun ja työhön liittyviä aiheita käsitellään niille tyypillisiin tilanteisiin sopivin tekstin ymmärtämistehtävin sekä kirjallisin ja suullisin tuotoksin. Pohditaan alustavasti myös aihekokonaisuutta ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA 4)
Kurssilla painottuu puhuminen ja tekstin ymmärtäminen vaativahkolla tasolla. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät oman ja kohdemaiden yhteiskuntiin. Jatketaan aihekokonaisuuden ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” käsittelyä. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja kirjoitetaan mm. tiivistelmiä.

Kulttuuri (SAA 5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti, esim. kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa ja teatteria. Opiskelijat laativat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen, joka esitellään suullisesti.

Tiede, talous ja tekniikka (SAA 6)
Kurssilla painotetaan aiempaa vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Pohditaan aihekokonaisuutta ”teknologia ja yhteiskunta”. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua.

Syventävät kurssit

Luonto ja kestävä kehitys (SAA 7)
Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla aletaan myös valmistautua ylioppilaskirjoituksiin.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SAA 8)
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssin tarkoituksena on lisäksi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin.

B2- ja B3-kieli

Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB3 1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelemistä ja esittäytymistä. Opetellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. kurssilla painotetaan puheviestintää.

Näin asiat hoituvat (SAB3 2)
Aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla, ravintolassa, lääkärissä, liikenteessä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Näin asiat hoituvat (jatkuu) (SAB3 3)
Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, mm. vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä näiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä ja harjoitellaan mielipiteen ilmaisua. Vahvistetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Vapaa-aika ja harrastukset (SAB2 1 / SAB3 4)
Aihepiirejä ovat itsestä kertominen, kahvilassa asioiminen, koulunkäynti, ruokailu, harrastukset, puhelinkeskustelu, tienneuvominen, ostoksilla käynti. Kurssilla vahvistetaan aikaisemmin opittuja rakenteita.

Meillä ja muualla (SAB2 2 / SAB3 5)
Aihepiireinä ovat oman maan ja saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan mm. viestinnällisten tehtävien avulla.

Ennen ja nyt (SAB2 3 / SAB3 6)
Keskustellaan elämästä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheita ovat mm. terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Viestinnällisiä kirjoitustehtäviä.

Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB2 4)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään. Puhutaan myös tulevaisuudensuunnitelmista. Harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esim. omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Kulttuuri (SAB2 5 / SAB3 7)
Kurssilla käsitellään esimerkiksi saksankielisten maiden kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, teatteria ja urheilua. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.

Yhteinen maapallomme (SAB2 6 / SAB3 8)
Tutustutaan saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaa ja maapallon tilaa käsitteleviin yleistajuisiin teksteihin. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Tiede ja tekniikka (SAB2 7)
Tutustumme eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. Käsittelemme aihekokonai-suutta ”teknologia ja yhteiskunta”. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aloitetaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen.

Luonto ja kestävä kehitys (SAB2 8)
Käsittelemme luontoa ja sen ilmiöitä ja luontoon suhtautumista omassa ja saksankielisessä kulttuurissa. Pohdiskellaan myös kestävää kehitystä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen jatkuu.

Ranska

A-kieli

Les jeunes et leur monde (RAA1)
Kurssi vahvistaa peruskoulussa opitun sanaston ja rakenteiden tuntemusta.

La communication et le temps libre (RAA2)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät viestintään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin

Les études et le travail (RAA3)
Materiaali käsittelee opiskelua ja työelämää.

La société et le monde qui nous entoure (RAA4)
Kurssin kielellinen aines liittyy omaan yhteiskuntaamme, ranskalaiseen yhteiskuntaan sekä meitä ympäröivään maailmaan.

La culture (RAA5)
Kurssilla käsitellään kulttuurin kirjoa laaja-alaisesti.

Les sciences, l’économie et la technologie (RAA6)
Kurssilla painotetaan mm. vaativahkon kieliaineksen ymmärtämistä.

Syventävät kurssit

La nature et le développement durable (RAA7)
Kurssin kieliaines liittyy mm. luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen.

Le monde et la mondialisation (RAA8)
Aihealueita ovat esim. yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat.

B2-kieli

Bienvenue en France (RAB3 1)
Tutustutaan ranskalaiseen ympäristöön ja tavallisiin jokapäiväisiin sanontoihin. Opitaan ranskan kielen ääntämisen perusteet.

La vie de tous les jours (RAB3 2)
Jokapäiväisen elämän viestintätilanteita: ostoksilla ja ravintolassa käynti, ateriat, mieltymyksistä ja suunnitelmista puhuminen, harrastuksista kertominen, mielipiteen ilmaiseminen.

En voyage (RAB3 3)
Jatketaan erilaisten viestintätilanteiden harjoittelemista. Harjoitellaan erityisesti matkailusanastoa.

Salapoliisitarina (RAB2 1 / RAB3 4)
Opiskelijan ensimmäinen ranskankielinen ”kirja”. Salapoliisitarina pariisilaismiljöössä. Paikan, ympäristön, henkilön ja asunnon kuvaileminen. Peruskoulun oppimäärän syventävä kertaus.

Faites la fête (RAB2 2 / RAB3 5)
Durocin perheen matkassa kesäisillä musiikkijuhlilla Strasbourgissa Elsassin maakunnassa. Vankennetaan sanastoa ja opitaan mm. uusia menneen ajan aikamuotoja.

La Finlande, un pays d’Europe (RAB2 3 / RAB3 6)
Suomi ranskalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Kurssi antaa opiskelijalle sanaston ja rakenteet, joiden avulla hän voi esitellä maamme erityispiirteitä ranskaksi.

Balades fracophones (RAB2 4 / RAB3 7)
Maailmanympärimatkalla ranskankielisten kulttuurien parissa. Kutakin maata tarkastellaan sekä sen oman että ulkomaalaisen silmin. Tutustutaan mm. ranskan kielen eri piirteisiin eri maissa.

La France qui bouge (RAB2 5 / RAB3 8)
Ranskalaisten nuorten ja nuorten aikuisten maailma. Aihepiireinä perhe, koulu, opiskelu, ammatinvalinta, työ, vapaa-aika ja harrastukset.

L’art et la réalité (RAB2 6)
Näkökulmia ranskalaiseen kulttuuriin ennen ja nyt eri taiteiden alalta.

Lecture aux choix (RAB2 7)
Kurssi tarjoaa tekstimateriaalia taiteiden ja tieteiden alalta mm. kaunokirjallisuudesta, kuvataiteista ja tekniikan kehityksestä. Aikaisemmin opittuja rakenteita kerrataan ja täydennetään. Kuullun ymmärtämistä ja tekstin ymmärtämistä harjoitellaan erityisesti.

Valmentava kurssi (RAB2 8)
Kurssi valmentaa ranskan ylioppilaskokeeseen.

B3-kieli

Lukiossa alkava vieras kieli. Kaikki kurssit ovat syventäviä. Kurssit 1, 2 ja 3 muodostavat intensiivisen johdanto-osuuden. Kurssista 4 lähtien opiskelu tapahtuu yhdessä B2-kielen ryhmien kanssa.

Bienvenue en France (RAB3 1)
Tutustutaan ranskalaiseen ympäristöön ja tavallisiin jokapäiväisiin sanontoihin. Opitaan ranskan kielen ääntämisen perusteet.

La vie de tous les jours (RAB3 2)
Jokapäiväisen elämän viestintätilanteita: ostoksilla ja ravintolassa käynti, ateriat, mieltymyksistä ja suunnitelmista puhuminen, harrastuksista kertominen, mielipiteen ilmaiseminen.

En voyage (RAB3 3)
Jatketaan erilaisten viestintätilanteiden harjoittelemista. Harjoitellaan erityisesti matkailusanastoa.

Venäjä

A-kieli

A-venäjän voi suorittaa itsenäisesti.

Pakolliset kurssit

90-luvun nuoren lähiympäristö (VEA 1)
Niveltävä kurssi. Tutustutaan suomalais- ja venäläisnuorten maailmaan, heidän ihmissuhteisiinsa ja aikuisuuteen kasvamiseensa. Kerrataan peruskoulun A-venäjän sanastoa ja rakenteita. Perehdytään työta-poihin ja keskitytään suulliseen ilmaisuun unohtamatta kuitenkaan kirjallista harjoittelua. Rakenteista keskitytään verbeihin (preesens, preteriti, konditionaali, liikeverbit ja aspektit).

Opiskelu ja vapaa-aika (VEA 2)
Käsitellään erilaisia koulutyöhön ja opintoihin sekä vapaa-ajanviettoon liittyviä tekstejä, joiden avulla opiskelija pystyy kurssin lopussa kertomaan kirjallisesti ja suullisesti Suomen koulutusjärjestelmästä. Harjoitellaan edelleen suullista kielitaitoa. Rakenteista keskitytään substantiivin ja adjektiivin taivutukseen.

Ympäröivä maailma (VEA 3)
Autenttista ympäristöä ja yhteiskuntaa käsittelevien tekstien avulla opiskelijat lähettävät ja vastaanottavat suullisia ja kirjallisia viestejä sekä laativat tiivistelmiä ja tuottavat selostuksia. Opitaan lisää verbejä ja niiden käyttöä.

Kotimaamme ompi Suomi (VEA 4)
Tutustutaan Suomen historiaan, luontoon ja kulttuuriin, suomalaisiin sekä Helsinkiin.
Opiskelijat kirjoittavat mielipideaineita ja laativat tiivistelmiä. Rakenteista perehdytään gerundeihin ja partisiippeihin sekä lukusanoihin.

Tiede, talous ja tekniikka (VEA 5)
Tiedettä, taloutta ja tekniikkaa käsittelevät tekstit valitaan ajankohtaisuuden ja opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Itsenäisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelemisen avulla laaditaan tiivistelmiä ja harjoitellaan tiedon kirjallista välittämistä. Rakenteista adjektiivien ja adverbien vertailumuodot.

Kulttuuri (VEA 6)
Eri viestintävälineiden avulla tutustutaan kirjallisuuteen, taiteeseen, musiikkiin, teatteriin, elokuvaan ja urheiluun. Projektityöskentelyn ohella pyritään vankentamaan sanastoa ja perusrakenteiden hallintaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelijat tekevät kurssin lopussa kirjallisen työn valitsemastaan aiheesta.

Syventävät kurssit

Sanoma- ja aikakauslehtikurssi Maailma tänään (VEA 7)
Opiskelijoiden kanssa yhteisesti sovitaan käytettävästä materiaalista. Harjoitellaan etenkin luetun ymmärtämistä, tehdään tiivistelmiä ja kuunnellaan yo-tasoisia kuullunymmärtämisharjoituksia.

Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi (VEA 8)
Tekstejä, kuullunymmärtämistä, rakenteita, kirjoitelmia sekä peruskieliopin täydellistä kertaamista.

B3-kieli

Johdantokurssi 1: Pietari, Venäjän helmi (VB3 1)
Opetellaan venäjän kielen kirjaimet, äänteet ja intonaatio. Harjoitellaan tervehdyksiä ja esittäytymistä sekä opetellaan esittelemään läheiset ja kertomaan heistä jotakin. Totutellaan käyttämään lukusanoja kellon-ajoissa. Rakenteista opitaan substantiivien suku, adjektiivien nominatiivi, yksikön prepositionaali, verbien preesens ja preteriti, persoona- ja possessiivipronominit, lukusanat 1-12 sekä adverbien muodostaminen.

Johdantokurssi 2: Kuin kotona (VB3 2)
Tutustutaan venäläiseen ravintola- ja ruokakulttuuriin sekä perhe- ja asuinympäristöön.
Rakenteista opitaan yksikön akkusatiivi ja genetiivi sekä niiden käyttö, monikon nominatiivi, lukusanat 13-1000 sekä erilaisia ajanilmaisuja, tutustumista liikeverbeihin ja aspekteihin.

Johdantokurssi 3: Vielä yksi päivä (VB3 3)
Tavoitteena on oppia asioimaan kaupoissa, kyselemään vointia ja kuulumisia, kertomaan säästä ja harrastuksista, keskustelemaan arkipäivän tapahtumista.
Rakenteista opitaan yksikön datiivi ja instrumentaali sekä niiden käyttö, sja-verbit ja järjestysluvut.

Historia

Yleislukiossa pakollisia ovat kurssit HI1, HI2, HI3 ja HI4. Matematiikkalukiossa pakollisia ovat kurssit HI3 ja HI4.

Pakolliset kurssit

Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI 1)
Kurssi on suoritettava historian kursseista ensimmäisenä. Kurssin sisältö: ihmisen kehitys, jokilaaksojen muinaiset maatalouskulttuurit, Välimeren maailma, keskiaika ja maatalous, löytöretket ja maa-ilmankauppa, merkantilismi, teollistuminen, imperialismi, maailma 1900-luvulla.

Eurooppalainen ihminen (HI 2)
Kurssin sisältö: antiikin kulttuuri, Eurooppa keskiajalla, renessanssi, barokki, valistus, klassismi ja romantiikka, porvarishengen 1800-luku, länsimaisen kulttuurin murros 1900-luvulla.

Kansainväliset suhteet (HI 3)
Kurssin sisältö: Wienin kongressi seurauksineen Euroopassa, nationalismi, sosialismi, maailmansodat, kylmä sota ja tilanne nykyään.

Suomen historian käännekohtia (HI 4)
Kurssin sisältö: Suomen siirtyminen Venäjän vallan alaisuuteen ja autonomian synty, itsenäistyminen, itsenäisyyden ajan tärkeimmät tapahtumat.

Syventävät kurssit

Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI 5)
Kurssin sisältö: Suomen ja suomalaisten vaiheet 1800-luvun alkuun asti, politiikka, henkinen ja hengellinen kulttuuri, talous ja arkipäivän elämä.

Kulttuurien kohtaaminen (HI 6)
Kurssilla tarkastellaan oppilaiden toiveiden ja mielenkiinnon mukaan jonkin tai joidenkin kulttuurien erikoispiirteitä ja nykyistä tilaa.

Yhteiskuntaoppi

Yleislukiossa pakollisia ovat kurssit YH1 ja YH2. Matematiikkalukiossa kurssi YH1 on pakollinen kurssi.

Pakolliset kurssit

Yhteiskuntatieto (YH 1)
Kurssin sisältö: Suomen nykyinen yhteiskunnallinen järjestelmä ja valtiosääntö historiallisine taustoineen, presidentti, hallitus, eduskunta, oikeuslaitos ja kunnallinen itsehallinto.

Taloustieto (YH 2)
Kurssin sisältö: kansantaloustieteen peruskysymyksiä, esim. tuotanto ja markkinat, taloudellinen kasvu ja suhdanteet, kysyntä ja tarjonta, hinnat ja inflaatio, työttömyys ja talouspolitiikka.

Syventävät kurssit

Kansalaisen lakitieto (YH 3)
Kurssin sisältö: Perehdytään sellaisiin oikeudellisiin kysymyksiin ja asioihin, joiden tunteminen on tarpeen yksilön ja yhteiskunnan toimintojen seuraamiseksi ja ymmärtämiseksi. Yksityisoikeuden alalta mm. perheoikeutta, kauppaoikeutta, velvoiteoikeutta ja työoikeutta. Julkisoikeuden alalta mm. rikosoikeutta, prosessioikeutta ja hallinto-oikeutta. Ratkotaan oikeudellisia tehtäviä. Tehdään vierailuja.

Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni (YH 4)
Perehdytään Euroopan unionin lähtökohtiin, syntyvaiheisiin ja laajenemiseen sekä tehtäviin ja ta-voitteisiin. Tutustutaan EU:n eri toimielimiin ja niiden tehtäviin. Käydään läpi EU-tuomioistuimen, joidenkin komiteoiden sekä Euroopan keskuspankin ja investointipankin toimintaa. Tutustutaan EU:n rakenteeseen: talous- ja rahaliittoon, sisämarkkinoihin, yhteiseen kauppa- ja maatalouspolitiikkaan. Käsitellään II ja III pilarin asioita. Tutustutaan kansalaisen asemaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin EU:ssa: erityisesti selvitetään nuorten asemaa EU:ssa: opiskelu- ja työskentelymahdolli-suuksia sekä erilaisia koulutusohjelmia.

Uskonto

Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

Uskonnon luonne ja merkitys (UE 1)
Suoritetaan ensimmäisenä Kurssilla tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ja –inhimillisenä ilmiönä sekä kulttuuriin, yhteiskuntaan ja maailmankatsomukseen vaikuttavana tekijänä. Arvioidaan erityisesti Raamatun vaikutusta maailmankuvaan ja kulttuuriin. Tutustutaan Raamatun synnyn ja sisällön yleispiirteisiin.

Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE 2)
Perehdytään kristinuskon syntyyn ja muotoutumiseen. Kirkon historian tarkastelun lähtökohtana on kristinuskon ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutus. Tutustutaan kirkkojen asemaan ja merki-tykseen tämän hetken maailmassa. Tarkastellaan erityisesti kirkollisen elämänpiirin yhteyksiä esim. sosiaali-, aate- ja taidehistoriaan.

Ihmisen elämä ja etiikka (UE 3)
Perehdytään eettiseen kysymyksenasetteluun sekä yleisinhimillisestä että kristinuskon näkökulmasta. Tarkastellaan kristillisen etiikan peruslähtökohtia ja erityispiirteitä - käsitystä Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta. Etsitään vastauksia oppilaille ajankohtaisiin yksilö- ja yhteiskunta-eettisiin sekä globaaleihin ongelmiin.

Syventävät kurssit

Uskontojen maailmat (UE 4)
Perehdytään suurten maailmanuskontojen syntyyn , ominaispiirteisiin ja siihen, mikä on niiden vaikutus ajatteluun , kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Etsitään uskontojen antamia vastauksia ihmisen peruskysymyksiin elämästä, kuolemasta, Jumalasta , hyvästä ja pahasta.

Mihin suomalainen uskoo? (UE 5)
Tutustutaan suomalaisen uskonnon ilmenemismuotoihin muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Tarkastelun kohteena ovat sekä kristilleset kirkot ja yhteisöt että ei-kristilliset uskonnolliset yhteisöt osana suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Soveltavat kurssit

Seurakuntatyön soveltava kurssi (UE 6)
Kurssin voi suorittaa osallistumalla aktiivisesti johonkin seu-rakunnan työmuotoon esim. isoskoulutukseen ja rippikoulun ohjaamiseen ja esittämällä opettajalle näistä molemmista seurakunnan antaman todistuksen.

Raamattutiedon kurssi (UE 7)
Kurssilla tutustutaan johonkin Raamatun aihepiiriin seminaarityyppisen opiskelun avulla. Kurssi on yhteistyökurssi Oulunkylän seurakunnan kanssa ja järjestetään viikonloppuseminaareina vuosittain erikseen sovittuna ajankohtana seurakunnan kurssikeskuksessa.

Ortodoksinen uskonto

Pakolliset kurssit

Ortodoksinen maailma (UO 1)

Uskonoppi ja etiikka (UO 2)

Raamattutieto (UO 3)

Syventävät kurssit

Uskontojen maailmat (UO 4)

Ortodoksinen Suomi (UO 5)

Elämänkatsomustieto

Pakolliset kurssit

Hyvä elämä (ET 1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

Maailmankuva (ET 2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

Yksilö ja yhteisö (ET 3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Syventävät kurssit

Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET 4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suo-malaisen nyky¬yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET 5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

Filosofia

Pakollinen kurssi

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI 1)
Käsitellään eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat. Annetaan yleiskuva filosofian tutkimustavasta. Tarkastellaan filosofian tradition valossa kysymyksiä olevan perusluonteesta, tiedosta ja totuudesta, hyvästä ja pahasta, ihmisestä ja yhteiskunnasta.

Syventävät kurssit

Filosofinen etiikka (FI 2)
Tutustutaan eurooppalaisen filosofisen etiikan pääsuuntauksiin, pohditaan ihmisen ominaislaatua moraalisena toimijana ja tarkastellaan moraalisten ratkaisujen taustalla olevia eettisiä perusmalleja liittyen esim. oikeudenmukaisuuden, velvollisuuden, hyödyn ja hyvän elämän -käsitteisiin. Pohdi-taan yhteiskunnallisen vallanjaon ja ympäristöetiikan kysymyksiä. Kurssi opetetaan vuorovuosina kurssin FF4 kanssa.

Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI 3)
Tarkastellaan mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Tutustutaan erilaisiin kuviin, joita syntyy, kun todellisuuden perusrakennetta hahmotetaan esim. ihmistieteellisen, luonnontieteellisen ja käytännöllisen tiedon näkökulmasta. Pohditaan ihmiselle tyypillistä olemistapaa. Filosofiseen aineistoon liittyvien pohdintatehtävien avulla pyritään kehittämään kriittistä ajattelukykyä suhteessa tiedollisiin uskomuksiin ja väitteisiin.

Yhteiskuntafilosofia (FI 4)
Perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Pohditaan yhteiskunnallisen vallan ja järjestyksen oikeutusta sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Tarkastellaan poliittista filosofiaa, mm.. konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatuksia ja niiden yhteiskuntafilosofisia nykytulkintoja. Mietitään nykykulttuuriin liittyviä kysymyksiä kuten sukupuolisuus, identiteetti, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus.

Soveltavat kurssit

Filosofian soveltava kurssi (FI 5)
Kurssi suoritetaan vuosittain valtakunnallisesti järjestettävien Nuorten filosofiapäivien yhteydessä. Kurssiin kuuluu osallistuminen päiville ja opettajan kanssa sovittujen tehtävien suorittaminen.

Psykologia

Pakollinen kurssi

Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Aluksi tutustutaan psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla. Sitten opetellaan erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Tämän lisäksi opitaan ymmärtämään oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen. Tietoa sovelletaan omaan opiskeluun. Lopuksi opetellaan soveltamaan sosiaalipsykologista tietoa vuorovaikutuksessa sekä tarkastellaan yksilöitä ryhmän jäsenenä.

Syventävät kurssit

Ihmisen psyykkinen kehitys (PS 2)
Kurssilla tutustutaan yksilön psyykkiseen kehitykseen elämän eri vaiheissa. Lapsuudessa tapahtuvaa kehitystä tarkastellaan kaikkein eniten. Lisäksi tutkitaan psyykkisen kehityksen yhteyksiä biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen. Tarkastelun kohteena on myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä.

Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS 3)
Kurssilla tutustutaan tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan perusteisiin. Sitten perehdytään vireystilaan, sen säätelyyn ja merkitykseen ihmisen toiminnan kannalta. Lisäksi perehdytään hermoston perusrakenteeseen ja toiminnan periaatteisiin kognitiivisten toimintojen kannalta.

Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS 4)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin motiiveihin, niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Toisena aiheena perehdytään tunteisiin, niiden muodostumiseen ja merkitykseen. Motiiveja ja tunteita tarkastellaan myös kulttuurisesta, sosiaalipsykologisesta ja biopsykologisesta näkökulmasta. Kolmantena osa-alueena tutkitaan korkeatasoista kognitiivista toimintaa, kuten ajattelua, ongelmanratkaisua ja pää-töksentekoa.

Persoonallisuus ja mielenterveys (PS 5)
Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologian keskeisiin käsitteisiin. Minuus, identiteetti yms. tulevat tutuiksi. Perehdytään persoonallisuuden määrittelemiseen psykologian eri näkökulmista. Toi-sena aiheena on mielenterveys ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Lisäksi perehdytään erilaisiin mielenterveyden häiriöihin sekä niiden hoitomuotoihin.

Sosiaalipsykologian kurssi (PS 6)
Kurssilla perehdytään sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin. Tutkitaan miten yksilö vaikuttaa ryhmän toimintaa ja päinvastoin. Lisäksi tutkitaan ryhmän toimintaa mm. johtajuutta. Kurssilla tehdään paljon käytännön ryhmäharjoituksia. Osa kurssikokeesta tehdään parin tai ryhmän kanssa.

Psykologian sovellusalueet ja kertauskurssi (PS 7)
Kurssilla tutustutaan psykologian sovellusaloihin ja kerrataan psykologian kurssien sisällöt.

Soveltavat

Työ- ja organisaatiopsykologia (PS 8)
Kurssilla perehdytään työ- ja organisaation perusteisiin. Suoritukseksi voidaan hyväksyä esim. TKK:n työpsykologian peruskurssi.

Muut erityiskurssit (PS 9)
Kurssimerkinnän voi saada myös muista muissa oppilaitoksissa suoritetuista kursseista. Tällainen voi olla esim. Nuisku -kurssi.

Terveystieto

Pakollinen kurssi

Terveyden perusteet (TE 1)
Kurssilla tutustutaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja arvioidaan niiden toteutumista omassa elämässä ja ympäristössä. Keskeisenä sisältönä ravitsemus, uni, lepo, terveysliikunta, terveydenhuolto, turvallisuus, ensiapu, seksuaaliterveys, parisuhde ja terveyttä koskevan viestinnän kriittinen tulkinta.

Syventävät kurssit

Nuoret, terveys ja arkielämä (TE 2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumusten ja selviytymiskeinojen osalta. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Keskeisenä sisältönä aikuistuminen, vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen, elämänilo, kriisien kohtaaminen, terveysliikunta, painonhallinta, syömishäiriöt, väkivallaton viestintä, seksuaaliterveys ja päihteet.

Terveys ja tutkimus (TE 3)
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.

Terveystiedon kertauskurssi(TE 4)
Kurssi valmistaa ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan keskeisimpiä aihealueita, perehdytään terveyteen liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin sekä harjoitellaan reaalikysymyksiin vastaamista. Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailukäyntejä ja hankitaan vierailevia luennoitsijoita.

Lyhyt matematiikka

Pakolliset kurssit

Lausekkeet ja yhtälöt (MAB 1)

Kurssilla opetetaan lineaarisuutta ja verrannollisuutta, yhtälöiden ratkaisemista graafisesti ja laske-malla sekä toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen.

Geometria (MAB 2)

Kurssilla opetetaan, kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythago-raan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen sekä geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa.

Matemaattisia malleja I (MAB 3)

Kurssilla opetetaan, lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.

Matemaattinen analyysi (MAB 4)

Kurssilla opetetaan polynomifunktion derivaatta ja polynomifunktion suurimman ja pienimmän ar-von määrittäminen.

Tilastot ja todennäköisyys (MAB 5)

Kurssilla opetetaan tilastollisten tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma ja jakauman nor-mittaminen, todennäköisyyden käsite sekä todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä.

Matemaattisia malleja II (MAB 6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan, osaa rat-kaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä, ymmärtää lukujonon käsitteen sekä ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.

Syventävät kurssit

Talousmatematiikka (MAB 7)

Kurssilla opetetaan indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja.

Matemaattisia malleja III 8 (MAB 8)

Kurssilla opetetaan trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisen alkeet, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet sekä kaksi¬ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla.

Kertauskurssi (MAB 9)

Kurssilla kerrataan lukion pakolliset kurssit soveltuvin osin.

Pitkä matematiikka (Yleislukio)

Pakolliset kurssit

Funktiot ja yhtälöt (MAA 1)
Kurssilla kerrataan yhtälön ratkaisua ja prosenttilaskentaa, verrannollisuutta sekä neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä. Kurssilla opetetaan potenssi- ja eksponenttifunktio, ratkaisemaan potenssiyhtälöitä sekä juuret ja murtopotenssi.

Polynomifunktiot (MAA 2)
Kurssilla kerrataan polynomilaskentaa. Kurssilla opetetaan polynomilaskentaa ja ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä.

Geometria (MAA 3)
Kurssilla kerrataan yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lause ja suorakulmaisen kolmion trigonometri-aa. Kurssilla opetetaan sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriaa sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista.

Analyyttinen geometria (MAA 4)
Kurssilla kerrataan suoran yhtälö ja itseisarvo. Kurssilla opetetaan suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen.

Vektorit (MAA 5)
Kurssilla opetetaan vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimituksia, tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla sekä tutkimaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.

Todennäköisyys ja tilastot (MAA 6)
Kurssilla kerrataan todennäköisyyttä ja jakaumia. Kurssilla opetetaan diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma tunnuslukuineen, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma sekä normaalijakauma.

Derivaatta (MAA 7)
Kurssilla opetetaan, rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion derivaatta ja polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.

Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA 8)
Kurssilla opetetaan, juurifunktiot ja –yhtälöt, eksponenttifunktiot ja –yhtälöt, logaritmifunktiot ja –yhtälöt, käänteisfunktio, yhdistetyn funktion derivaatta sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunkti-oiden derivaatat.

Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA 9)
Kurssilla opetetaan trigonometristen funktioiden ominaisuuksia, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat sekä lukujonon käsite aritmeettinen ja geometrinen jono sekä jonojen summat.

Integraalilaskenta (MAA 10)
Kurssilla kerrataan alkeisfunktioiden derivoimiskaavat. Kurssilla opetetaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen.

Syventävät kurssit

Lukuteoria ja logiikka (MAA 11)
Kurssilla opetetaan lauseen formalisoiminen ja totuusarvot, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö sekä Eukleideen algoritmi.

Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA 12)
Kurssilla opetetaan absoluuttinen ja suhteellinen virhe ja likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat sään-nöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien tekijöihin jako, muutosnopeus ja pinta-ala sekä käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä.

Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA 13)
Kurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydentää integraalilaskennan taitoja ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tut-kimiseen sekä tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

Kertauskurssi (MAA 14)
Kurssilla kerrataan lukion pakollisten kurssien sisältö soveltavin osin.

Pitkän matematiikan kurssista MAA 15 lähtien kurssikuvaukset ovat matematiikkalukion kurssikuvauksissa. Yleislukiolaiset voivat sopimuksesta valita lisäkursseja matematiikkalukion kurssitarjonnasta. Esimerkki yleis¬ja matematiikkalukiolaisten yhteisistä kursseista on Talousmatematiikan kurssi MAA 20 (sisältö kuten kurssissa MAB 7).

Matematiikkalukion matematiikka

Pakolliset kurssit

Funktiot ja yhtälöt (MAA 1)
Kurssilla kerrataan yhtälön ratkaisua ja prosenttilaskentaa, verrannollisuutta sekä neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä. Kurssilla opetetaan potenssi- ja eksponenttifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä juuret ja murtopotenssi.

Polynomifunktiot (MAA 2)
Kurssilla kerrataan syventäen polynomilaskentaa. Kurssilla opetetaan ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä sekä yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

Geometria (MAA 3)
Kurssilla kerrataan yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lause ja suorakulmaisen kolmion trigonometriaa. Kurssilla opetetaan sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriaa sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista.

Analyyttinen geometria (MAA 4)
Kurssilla kerrataan suoran yhtälö ja itseisarvo. Kurssilla opetetaan suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen sekä yhtälöryhmän ratkaiseminen.

Vektorit (MAA 5)
Kurssilla opetetaan vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimituksia, tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla sekä tutkimaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Opetellaan tutkimaan suoria ja tasoja kolmiulotteisessa koordinaatistossa.

Todennäköisyys ja tilastot (MAA 6)
Kurssilla kerrataan todennäköisyyttä ja jakaumia. Kurssilla opetetaan diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma tunnuslukuineen, kombinatoriikan perusteita, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma sekä normaalijakauma.

Derivaatta (MAA 7)
Kurssilla opetetaan, rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivaatta ja polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.

Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA 8)
Kurssilla opetetaan juurifunktiot ja –yhtälöt, eksponenttifunktiot ja –yhtälöt, logaritmifunktiot ja –yhtälöt, käänteisfunktio, yhdistetyn funktion derivaatta sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.

Yleislukion kurssin MAA9 - Trigonometriset funktiot ja lukujonot
Sisältö laajennettuna opetetaan matematiikkalukion kurssissa MAA15.

Integraalilaskenta (MAA 10)
Kurssilla opetetaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen ym. muita sovelluksia.

Lukuteoria ja logiikka (MAA 11)
Kurssilla opetetaan lauseen formalisoiminen ja totuusarvot, avoin lause ja kvanttorien käyttö, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus, jakoyhtälö, alkuluvut, kokonaislukujen kongruenssi sekä Eukleideen algoritmi.

Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA 12)
Kurssilla opetetaan absoluuttinen ja suhteellinen virhe ja likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat sään-nöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, algoritmien muodostamista, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoyhtälö ja jakoalgoritmi, muutosnopeus ja pinta-ala sekä käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä.

Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA 13)
Kurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydentää integraalilaskennan taitoja ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen sekä tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

Kertauskurssiksi (MAA14)
Keväällä kirjoittavat voivat valita kertauskurssiksi yleislukion kurssin MAA14 (ei pakollinen kurssi)

Trigonometriset funktiot, lukujonot ja sarjat (MAA 15, laajennettu kurssi MAA9)
Trigonometriset funktiot. Kurssilla opetetaan suunnattukulma ja radiaani, trigonometristen funktioiden ominaisuuksia, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen ja trigonometristen funktioiden derivaatat. Lukujonot. Kurssilla opetetaan lukujonon käsite, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono, jonojen summat ja sarjakäsite.

Tutkielma (MAA 16)
Tutkielma on opiskelijan itsenäinen kirjallinen työ matematiikan tai luonnontieteen alalta, jota työstetään ohjaavan opettajan tuella. Tutkielma arvioidaan yhden tai kahden kurssin suorituksena. Hyvällä tutkielmalla opiskelija voi osallistua mm. Suomen Akatemian järjestämään Viksu-kilpailuun. Kilpailuun osallistuminen arvostetaan kahden kurssin suorituksena.

Tutkielman tuntiopetuksessa (2h/viikko) sovitaan tutkielman aiheista ja perehdytään tieteellisen tutkimuksen metodeihin.

Vaihtuva-aiheinen kertaus (3h/viikko) (MAA 17)
Tarpeen mukaan järjestettävä kurssi, jossa täydennetään peruskurssien osaamista.

Seminaari (MAA 18)
Kurssilla käsitellään tutkielmien kirjoittamista Kurssilla opiskelijat pitävät seminaariesitelmiä tutkielmiensa aiheista
 

Valinnaiset kurssit

Vuosittain vaihtuva-aiheinen kurssi (MAA 19)
Kurssi on 2. ja 3. vuosikurssin yhteinen. Kurssin aihe vaihtuu vuosittain, joten sen voi suorittaa sekä toisena että kolmantena opiskeluvuonna.
Kurssi voi olla esimerkiksi Klassinen geometria, jossa perehdytään geometriseen ongel-manratkaisuun, aksiomaattiseen todistamiseen, harppi ja viivain –geometriaan, geometrisiin kuvauksiin ja klassisiin tuloksiin kuten Cevan ja Menelaoksen lauseisiin, Eulerin suoraan ja yhdeksän pisteen ympyrään.

Talousmatematiikka (MAA 20)
Sisältö kuten kurssissa (MAB7).

Matematiikan historia (MAA 21)
Kurssilla perehdytään matematiikan sovelluksiin ja historialliseen kehitykseen. Kurssin aihepiiriin kuuluvat matematiikan kehitys, joidenkin matemaatikkojen henkilökuvat, harpin ja viivoittimen käyttö sekä lukumerkinnät. Kurssi painottuu geometriaan.

Vierailuluennot (MAA 22)
Matematiikan soveltajat esittelevät vuosittain erikseen ilmoitettavan ohjelman mukaisesti omia erikoisalojaan. Opiskelija voi kerätä opintovihkoonsa merkintöjä vierailukohteista ja vierailijaluennoilta ja näin saada lukioaikanaan yhden kurssisuorituksen.

Yliopisto-/korkeakoulukursseja 1 ja 2 (MAA 23 ja MAA24)
Näihin kursseihin merkitään suorituksia matematiikkamaanantaissa opetetuista vaihtuva-aiheisista kursseista tai yliopistolla suoritetuista kursseista.

Iltakoulu

1. vuosikurssi

Matematiikan harrastustoiminta (matematiikkamaanantai) (MAA 25)
Edellyttää ahkeraa osallistumista useamman jakson ajan. Arvioidaan suoritusmerkinnällä, laajuus kaksi kurssia.

Matriisilaskenta (MAA 26)
Arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä.

2. vuosikurssi

Numeerinen ohjelmointi ja matemaattiset tietokoneohjelmistot (MAA 27)
Arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä.

Differentiaaliyhtälöt 1 (MAA 28)
Separoituvat ja muut helposti analyyttisesti ratkeavat differentiaaliyhtälöt, ensimmäinen ja toinen kertaluku. Arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä.

Differentiaaliyhtälöt 2 (MAA 29)
Differentiaaliyhtälöiden numeerinen ratkaisu ja matemaattinen mallinnus. Esimerkkejä fysiikasta ja biologiasta. Arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä.

Todennäköisyyslaskenta 2 (MAA 30)
Todennäköisyyslaskennan syvennys ja tilastotiede. Tilastollinen tutkimus ja tilastolliset testit. Arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä. Kurssi sopii kaikille lukiolaisille.

Olympiavalmennus (MAA 31)
Kurssi kilpailumatematiikan harrastajille, arviointina suoritusmerkintä. Suorituksia saa osallistumalla koulun omaan valmennukseen (1 kurssi / vuosi) tai Suomen matemaattisen yhdistyksen järjestämään valtakunnalliseen valmennukseen (1 kurssi / 3 viikonloppua) Olympiavalmennuksesta voi saada enintään viisi kurssimerkintää.

3. vuosikurssi

Valtakunnallisten syventävien kurssien 11 - 13 kertaus (MAA 32)

Kesäopetus

Matematiikkaleirikoulu (MAA 33)
Leirikoulun aihe vaihtuu vuosittain.

Matematiikkaleirikoulu ulkomailla (MAA 34)
Esimerkiksi Unkarin kesäkoulu.

Fysiikka (Yleislukio)

Vain FY 1 on pakollinen ja se on suoritettava ennen syventäviä kursseja, joiden suoritusjärjestys on pääsääntöisesti numerojärjestys. Vapaavalintaisten kurssien 2, 3, 4, 6 ja 8 suorittaminen ei vaadi muiden syventävien kurssien suoritusta (mutta kylläkin tiettyjä matemaattisia valmiuksia, esim. FY8 logaritmien ja integraalilaskennan hallintaa). Kaikki fysiikan kurssit, muut paitsi FY 10, soveltuvat itsenäisesti opiskeltaviksi, mutta fysiikan kokeellisuudesta johtuen tieto voi jäädä "ohueksi" ilman kurssien aktiivista seurantaa ja osallistumista erilaisten havainnointien ja kokeiden tekoon.

Arviointi: fysiikassa arvioidaan kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista. Pakollinen ja syventävät kurssit arvioidaan numerolla sekä soveltavat kurssit hyväksytty/hylätty -merkinnällä. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssiarvosana, tuntiaktiivisuus ja oppilastöiden suoritus.

Pakollinen kurssi

Fysiikka luonnontieteenä (FY 1)
Kurssilla tutustutaan fysiikan merkitykseen historian eri vaiheissa ja nykyaikana, aineen rakenteeseen ja perusvuorovaikutuksiin sekä säteilyyn. Kerrataan, kuinka kokeellisuus ja mallintaminen ovat perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, pohditaan ja arvioidaan tulosten esittämistä ja luotettavuutta. Tutustutaan voiman ja liikkeen peruskäsitteisiin.

Syventävät kurssit

Lämpö (FY 2)
Kurssilla opiskellaan lämpöön, aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä, kuten kaasujen tilanmuutoksia ja lämpölaajenemista, painetta, olomuodon muutoksia. Energiavarat sekä mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde tulevat tutuiksi.

Aallot (FY 3)
Kurssilla tarkastellaan värähdys- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai valoa. Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja eteneminen, interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen.

Lämpö ja energia (FY 4)
Syvennetään energiaa ja lämpöä koskevien käsitteiden ja periaatteiden hal-lintaa. Tutustutaan eri olomuotojen fysikaalisiin lainalaisuuksiin. Lisäksi käydään läpi lämpöenergiaan liittyvää teknologiaa.

Mekaniikka (FY 5)
Mekaniikan kurssilla jatketaan liikeopin tutkimista laajentamalla käsittelyä jäykän kappaleen kinematiikkaan ja dynamiikkaan. Suoraviivaisen liikkeen lisäksi tarkastellaan ympyräliikettä, jäykän kappaleen pyörimistä sekä yleisiä tasapainoehtoja.

Sähkö (FY 6)
Kurssilla tutustutaan sähköisiin perusilmiöihin, tasavirtapiireissä käytettäviin komponentteihin sekä sähköturvallisuuteen.

Sähkömagnetismi (FY 7)
Kurssin keskeinen sisältö käsittää magneettiset perusilmiöt, vaihtovirtapiirit sekä sähkömagneettiset sovellukset.

Moderni fysiikka (FY 8)
Kurssilla käsitellään atomi- ja ydinfysiikkaan liittyviä asioita ja lainalaisuuk-sia sekä tutustutaan ydinenergian tuottoon ja sen rauhanomaiseen käyttöön.

Matemaattinen fysiikka eli kertauskurssi (FY 9)
Kurssilla syvennetään fysikaalista tietoa koko lukiofysiikan osalta ja lasketaan ylioppilas- ja pääsykoetehtävien tasoisia tehtäviä.

Soveltava kurssi

Työkurssi (FY 10)
Kurssilla opiskelijat tekevät itsenäisesti tai pareittain fysikaalisia mittauksia fysiikan eri osa-alueista erilaisilla mittauslaitteistoilla. Kurssin tavoitteena on oppia tekemään mittauksia ja havaintoja, käsittelemään mittaustuloksia, esittämään tuloksia graafisesti ja analysoimaan niitä. Osa mittauksista tehdään ABB:n fysiikan luokassa. Osasta töistä tehdään työselostus.

Fysiikka (Matematiikkalukio)

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtä-mään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, luonnon-tieteiden luonnetta ja luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä, tiedostamaan ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perusteella. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti ympäristö. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat sekä digitaaliset tietokannat. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia mene-telmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Työskentelytapoina käytetään opiskeli-joiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, simulointiohjelmia ja vide-oita sekä vierailuja esim. alan yrityksiin. Opiskelija harjaantuu kokeelliseen työskentelyyn, tiedon käsittelyyn ja sen luotettavuuden arviointiin. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja.

Pakolliset kurssit

Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana, aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa, kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys.

Aallot (FY3)
Harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen, interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen, valo, peilit ja linssit, ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen.

Liikkeen lait (FY4)
Liikkeen mallit ja Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate, värähdysliikkeen energia.

Syventävät kurssit

Lämpö (FY2)
Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine, kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia, energiavarat.

Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys, gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike, satelliitit ja niiden käyttö.

Sähkö (FY6)
Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori, kytkennät ja energia, sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi.

Sähkömagnetismi (FY7)
Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö¬ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzin laki, induktioilmiöitä (pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio), energian siirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä, sähköturvallisuus, energiateollisuus.

Aine ja säteily (FY8)
Sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö, säteilyn hiuk-kasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli, kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, radioaktiivisuus ja sä-teilyturvallisuus, massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia, aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu.

Matemaattinen fysiikka (FY9)
Aiempien kurssien keskeiset sisällöt, ylioppilaskoetehtävien tasoiset tehtävät.

Soveltavat kurssit

Fysiikan työkurssi (FY10)
Erilaiset mittausmenetelmät, mittauslaitteistot, mittaukset, mittausaineistojen käsittely eri tavoin.

Laskennallinen fysiikka (FY11)
Ylioppilastehtävien tasoa olevia tehtäviä fysiikan eri kurssien alueelta.

Hiukkasfysiikka (FY12)
Alkeishiukkaset, vuorovaikutukset, standardimalli, hiukkasilmaisimet, tiedonkeruu ja –hallinta.

Kemia

KE1 on kaikille opiskelijoille pakollinen. Matematiikkalukion opiskelijoille pakollisia kursseja ovat KE1 ja KE2. Valtakunnallisia syventäviä kursseja ovat KE3, KE4 ja KE5. KE6 on koulukohtainen syventävä kurssi, jolle osallistuminen edellyttää aikaisempien kurssien suoritusta. Soveltavia kursseja ovat KE7, KE8 ja KE9. KE7 kurssille voi osallistua KE1:n suorittamisen jälkeen. Kurssit KE8 ja KE9 järjestetään vuorottelevasti, mikäli kursseille ilmoittautuu riittävästi opiskelijoita. Kurssien suorittaminen edellyttää riittäviä kemian taitoja sekä harrastuneisuutta. Kurssit KE8 tai KE9 voidaan sopimuksen mukaan suorittaa yliopiston kemian laitoksen tai korkeakoulujen järjestämillä kesäkursseilla. Kurssi KE9 käy myös biologian soveltavaksi kurssiksi (BI12).

Pakolliset kurssit

Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä, osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle, tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä, oppii kokeellisen ja turvallisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja, osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamis-menetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

Syventävät kurssit

Kemian mikromaailma (KE2)
Yleislukiolaisille syventävä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä, osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä, syventää orgaanisten yhdisteiden rakenteita, osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.

Reaktiot ja energia (KE3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kemialliseen reaktioon, sen nopeuteen ja energian muutoksiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä ja teollisuudessa. Opiskelija osaa tutkia kemiallisia reaktiota kokeellisesti, kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä niitä ma-temaattisesti.

Metallit ja materiaalit (KE4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja ympäristövaikutukset huomioiden, hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis- ja pelkistymisreaktioita. Opiskelija osaa tutkia kokeellisesti, matemaattisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä ja sovelluksia.

Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion tasapainon ja sen merkityksen teollisuuden prosesseissa ja luonnonilmiöissä sekä osaa tutkia näitä kokeellisesti, matemaattisesti ja malleja käyttäen.

Kertauskurssi (KE6)
Kurssilla kerrataan aikaisempien kurssien antamia tietoja sekä valmistaudutaan yo-kirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

Soveltavat kurssit

Työkurssi (KE7)
Kurssi toteutetaan jaksoissa II ja IV Tutustutaan kemian työmenetelmiin. Kurssin aikana tehdään sovittu määrä töitä ja työselostuksia töiden laajuudesta riippuen. Kurssiin voi liittyä myös vierailu muiden kouluasteiden laboratorioihin tai yrityksiin.

Tutkimus ja teknologia (KE8)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin kemian tutkimusmenetelmiin esim. kromatografia, spektroskopia, molekyylimallinnus. Aihepiiri muotoutuu opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella. Mahdollisuuksien mukaan vierailemme yliopistossa, korkeakoulussa tai kemianteknologian yrityksissä.

Makromolekyylit (KE9/BI12)
Kurssi käsittelee bio-orgaanisia yhdisteitä esim. polymeerit, valkuaisaineet, DNA, lääkkeet. Kurssilla tehdään kokeellisia töitä. Kurssi on luonteeltaan biologiaa ja kemiaa soveltava.

Biologia

Pakolliset kurssit (opiskeltava ennen syventäviä kursseja)

Eliömaailma (BI 1) Suoritettava ensimmäisenä
Kurssi muodostuu kolmesta osiosta: Monimuotoinen eliömaailma, Evoluutio ja monimuotoisuus sekä Miten luonto toimii. Käsittelemme elämän luomaa monimuotoisuutta sen eri tasoilla ja jäsen-nämme monimuotoisuutta luokittelun avulla. Pohdimme evoluution osuutta monimuotoisuuden pe-rustana ja lajien kirjon ylläpitäjänä sekä uusien lajien synnyttäjänä. Perehdymme ympäristön, populaatioiden ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja pyrimme ymmärtämään luonnossa vallitsevia lainalaisuuksia. . Etsimme myös keinoja haitallisten ympäristömuutosten ehkäisemiseksi ja korjaa-miseksi sekä monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Arviointi: kirjalliset kokeet, pienimuotoiset tutkielmat, esitykset, tehtävät.

Solu ja perinnöllisyys (BI 2)
Kurssi käsittelee solurakenteita, solun toimintoja ja perinnöllisyyden perusteita. Perehdymme solun rakenteisiin, energian tuotantotapoihin, aineiden kuljetusmekanismeihin ja entsyymien toimintaan molekyylien muokkaajina sekä proteiinien rakentumiseen DNA:n ohjeen mukaan. Käsittelemme solun jakautumisen mekanismeja kasvun ja suvullisen lisääntymisen perustana. Tutkimme miten sukusolujen syntyessä vanhemmilta jälkeläisille periytyvät geenit yhdessä ympäristön kanssa vai-kuttavat syntyvän yksilön ominaisuuksiin. Pohdimme myös perinnöllisyyden osuutta evoluutioon ja monimuotoisuuteen. Arviointi: kirjalliset kokeet, pienimuotoiset tutkielmat, esitykset, tehtävät.

Englanninkieliset biologian kurssit BI 8 ja BI 9
Kurssit korvaavat pakolliset biologian kurssit BI 1 ja BI 2. Kurssien sisältö vastaa suomenkielisten kurssien sisältöä, mutta asioiden käsittelyjärjestys voi olla erilainen. Koulu lainaa kurssin ajaksi englanninkielisen oppikirjan. Kurssit sopivat kaikille haasteita etsiville ja perehdyttävät hyvin sekä biologiaan että englanninkieliseen biologian sanastoon. BI 8 ja BI 9 sopivat myös soveltaviksi kursseiksi suomenkielisten kurssien jälkeen. Halutessasi lisätietoa ota yhteyttä kurssin opettajaan Liisa Mäkelään.

Syventävät kurssit (opiskellaan pakollisten kurssien jälkeen)

Ympäristöekologia (BI 3)
Kurssilla perehdytään ekologisen tutkimuksen tekoon, ekologisiin käsitteisiin ja ympäristön tilasta kertoviin indikaattorilajeihin maaseudulla ja kaupungeissa. Biodiversiteetin tärkeys luonnonvarana vahvistuu ja uhanalaisten eliölajien säilyttämisen mahdollisuudet /keinot tulevat tutuiksi. Ekologisiin ympäristöongelmiin, esim. ympäristömyrkkyihin, perehdytään sekä paikallisella että globaalilla tasolla. Ympäristön tilasta hankitaan tietoa erilaisista julkaisuista, ympäristökeskusten www-sivuilta tai käymällä ympäristökeskuksessa. Suomalaisen luonnon erityispiirteisiin tutustutaan julkaisujen, esitysten ja retkien avulla. Opiskelijat ymmärtävät, että yksilötason valinnoilla voi vaikuttaa ekologisesti kestävään kehitykseen esim. noudattamalla Vihreän Lipun toimintaperiaatteita. Arviointi: Kirjallinen aineistokoe, kirjalliset ja suulliset esitykset sekä osallistuminen vierailuihin.

Ihmisen biologia (BI 4)
Kurssilla syvennetään ihmisen elimistön rakenteiden ja toiminnan tuntemusta sekä perehdytään toimintaan vaikuttaviin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Käsittelyn perustana on terve, toimiva elimistö ja sen sopeutuminen eri tilanteisiin esim. fyysiseen rasitukseen tai taudinaiheuttajien eliminointiin. Ihmisen sukupuolinen kehitys, seksuaalisuus, raskauden vaiheet ja uudet lääketieteen antamat mahdollisuudet lasten saamiseksi tulevat esille. Kurssilla perehdytään myös ravinnon, elämäntapojen ja ympäristön (esim. myrkkyjen) vaikutukseen ihmisen elämänkaareen sen eri vaiheissa. Kurssilla voidaan tehdä opintokäyntejä ja laborointeja. Arviointi: Kirjallinen koe, tutkielmien, esitysten ja laborointien arviointi.

Bioteknologia (BI 5)
Kurssilla syvennetään solujen hienorakenteen tuntemusta mikroskoopin ja erilaisista lähteistä saatavan kuvamateriaalin avulla. Geenien rakenne, toiminta ja toiminnan säätely sekä geenitekniikan eri-laiset keinot geenien eristämisessä ja liittämisessä erilaisiin organismeihin tulevat tutuiksi. Kurssilla perehdytään geenitekniikan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin teollisuudessa ja lääketieteessä sekä jalostustoiminnassa. Tutkitaan bakteerien ja virusten rakenteita sekä viljellään bakteereita eri bakteeriryhmien tunnistamista varten. Tutustutaan suomalaiseen geeniperintöön, siihen liittyviin sairauksiin ja niiden hoitamiseksi kehitettyyn geeniterapiaan lääketieteen, etiikan ja lainsäädännön kannalta. Arviointi: Kirjalliset kokeet, pienimuotoiset tutkielmat, tehtävät ja laboroinnit.

Soveltavat kurssit

Biologian työkurssi (BI 6) Voidaan suorittaa BI 1:n jälkeen.
Kurssilla perehdytään erilaisiin biologisiin tutkimusmenetelmiin ja opitaan käyttämään sujuvasti tutkimusvälineitä esim. mikroskooppia sekä dokumentoimaan omien tutkimusten tulokset. Kurssilla voidaan tutkia erilaisia soluja ja solukoita, kasvien rakenteita, väriaineita paperikromatografian avulla, yhteyttämistä, soluhengitystä, niveljalkaisten, matojen ja jyrsijöiden anatomiaa, -kromosomeja sipulin juurista sekä kasvattaa kasveja siemenistä tai solukoista mikrolisäyksen avulla. Ympäristön luontotyyppien ja vesistöjen tilaa esim. Vantaanjoen veden kemiallisia ominaisuuksia ja /tai erilaisten levien ja kasvien esiintymisen tutkimus on myös mahdollista. Oppilas voi myös toteuttaa kurssilla oman tutkimuskohteensa tai aiheensa, johon voi yhdistää maastotöitä ja oman materiaalin keruun kesän aikana, esim. ympäristön muutosten tutkimus tai ekologinen tutkimus soveltuvat hyvin tähän. Kurssiin voi sisältyä myös vierailuja ja retkiä. Arviointi: Kirjalliset työselostukset ja /tai tutkielmat sekä aktiivisuus työkurssilla.

Retki- ja luonnontuntemuskurssi (BI 7)
Kurssi voidaan pitää syksyllä tai keväällä, yleensä viikonlopun aikana tai kevätlukukauden päätyttyä tai ennen syyslukukauden alkua. Kurssi on omakustanteinen ja voidaan toteuttaa yhteistyössä useiden oppiaineiden kanssa. Lapin leirin aikana (n. viikko) opiskelijat suorittavat sekä retkikurssin että matematiikkaa. Kurssi voi koostua myös useammista lyhyemmistä retkistä lähiseudun luonto-kohteisiin, joita voivat olla esim. kasviretket, yölintu- tai pöllöretket, joutsenretki, suoretki, sekä itse-näinen retkeily. ( Sovi lehtori Liisa Mäkelän kanssa) Arviointi: Retkiraportit, päiväkirjat, suoritetut tehtävät ja/tai lajintuntemuskuulustelu.

BI 8 ja BI 9
ovat englanninkielisiä biologian kursseja

Biologian erikoiskurssi (BI 10)
Bi 10 on itsenäisesti suoritettava henkilökohtaiseen kiinnostukseen liittyvä kurssi, esim. viikko eläintenhoitajana vaikka Korkeasaaressa, koulun terraarion ja akvaarioiden vastuullinen hoitaminen lukukauden ajan, metsästystutkinto, kalastuksen harrastajan päiväkirja, lintuharrastajan päiväkirja, oman herbaarion kerääminen tai tutkielma omasta aiheesta. Arviointi: Suoritusmerkintä annetaan raportin tai tutkielman perusteella.

Humaanigenetiikka (BI 11)
Mikä on DMD-tauti ja miten sen voi saada? Miksi minulla ei ole sitä, vaikka enoni on DMD-potilas? Näihin ja moniin muihin perinnöllisten sairauksien periytymistapoihin perehdytään tällä kurssilla. Ihmisen perinnöllisyyden tutkimuksessa käytettävät menetelmät tulevat tutuiksi teorian ja käytän-nön harjoitusten avulla. Jokainen kurssilainen esittelee jonkin perinnöllisen sairauden kurssin aikana. Kurssilla pohditaan myös perinnöllisten sairauksien yhteiskunnallista merkitystä. Opiskelumateriaali kertyy monisteista kurssin aikana, varsinaista oppikirjaa kurssilla ei ole. Arviointi: Suoritusmerkintä tai numeroarvosana kirjallisen kokeen perusteella.

Makromolekyylit (BI 12)

Kurssilla tutustutaan tarkemmin bio-orgaanisiin yhdisteisiin kuten polymeereihin, valkuaisaineisiin, DNA:han ja sitä pilkkoviin entsyymeihin sekä lääkkeisiin. Kurssilla tehdään kokeellisia töitä ja niistä laaditaan työselostukset. Kurssi on kemian ja biologian yhteinen soveltava kurssi. Kurssi voidaan suorittaa myös yliopistojen tai korkeakoulujen järjestämillä kesäkursseilla.

Maantiede

Pakolliset kurssi (opiskeltava ennen syventäviä kursseja)

Sininen planeetta (GE 1) Suoritettava ensimmäisenä
Ensimmäisessä kurssissa perehdytään luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin. Tutustutaan Maahan ava-ruuden osana sekä Maan liikkeistä johtuviin planetaarisiin ilmiöihin. Selvitellään Maan rakenteesta johtuvia prosesseja kuten laattojen liikkeitä ja vuoristojen syntyä. Perehdytään erilaisiin ilmakehän ja vesikehän liikkeisiin sekä niiden aiheuttamiin muutoksiin maankamarassa ja suurekosysteemeissä. Analysoidaan kuvista ja kartoista luonnonmaisemia ja ihmisen toiminnan vaikutuksia eri kasvillisuusvyöhykkeillä. Arviointi: Kurssikoe, tehtävät ja aktiivisuus kurssilla.

Yhteinen maailma (GE 2)
Kurssilla perehdytään luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin maa-pallolla, noudattaen kestävän kehityksen periaatetta. Pohditaan väestönkasvua ja sen seuraamuksia maapallon eri alueilla. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Riittääkö ruoka? Kuinka rajallisia ovat luonnonvaramme? Riittävätkö energiavarat myös tulevaisuudessa toimintoihin ja millaista vaihtoehtoista energiaa voitaisiin hyödyntää? Tututaan alueellisiin järjestelmiin, keskuksiin ja periferiaan sekä talouselämään niin teollisuus¬kuin kehitysmaissakin. Mietitään globalisaation etuja ja haittoja. Arviointi: Kurssikoe, kirjalliset ja suulliset tehtävät sekä aktiivisuus kurssilla.

Syventävät kurssit (opiskelujärjestys on vapaa pakollisten kurssien jälkeen)

Riskien maailma (GE 3)
Kurssilla tarkastellaan maapallon eri alueita koskevia ajankohtaisia tai toistuvia luonnon ja ihmisen toiminnan aiheuttamia katastrofeja. Pyritään arvioimaan ihmisen mahdollisuuksia ja kykyä ennakoida uhkatilanteita ja niihin varautumista. Aihealueita ovat mm. hirmumyrskyt, maanjäristykset, kuivuus, ruuan puute, pakolaisongelmat, sodat, tehdas- ja kaivosonnettomuudet sekä tankkerien karilleajot. Ajankohtaista aineistoa haetaan mm. uutisista, lehdistä ja internetistä. Kurssin aikana tuotetaan Hasardipäiväkirja. Arviointi: Kurssikoe, riskipäiväkirja, tehtävät ja esitykset ja tuntiaktiivisuus.

Aluetutkimus (GE 4)
Kurssilla tutkitaan jotain maapallon aluetta kokonaisuutena ja samalla opitaan kartografian perustaidot. Alue voi olla valtio tai pienempi osa valtiosta, esim. kunta, kaupunki tai saari. Alueesta selvitetään sen luonnonmaantieteelliset piirteet ja ihmisen toiminnan vaikutukset. Tiedonhaussa käytetään monipuolisia lähteitä ja menetelmiä haastatteluista www-lähteisiin. Tulokset esitetään tutkielman muodossa. Tutkielman teossa hyödynnetään tietoteknisiä menetelmiä niin aineiston hankinnassa kuin tutkielman toteuttamisessakin. Arviointi: Aluetutkimuksen arviointi, kirjallinen koe ja aktiivinen ote omaan aluetutkimukseen.

Soveltavat kurssit (opiskellaan pakollisten jälkeen)

Kehitysmaatietous (GE 5)
Millainen valtio on kehitysmaa? Kurssilla perehdytään ns. kolmannen maailman ongelmiin sekä valtiollisella että globaalilla tasolla. Pohditaan erilaisten kulttuurien vaikutusta eri alueiden kehitty-miseen ja kehitysmahdollisuuksiin. Miten voitaisiin ratkaista maailman laajuisia ongelmia tai edes auttaa yhden valtion ongelmissa? Kurssilla tutustutaan erilaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan ja Suomen kehitysyhteistyö kumppaneihin. Opiskelijat perehtyvät kurssin aikana jonkin kehitysmaan ongelmiin tarkemmin ja tuottavat aiheesta pienen tutkielman. Tietoa haetaan mm. lehdistä, julkaisuista, CD-rompuilta ja internetistä. Arviointi: Tutkielmien ja kurssitöiden arvostelu sekä aineistokoe.

Maantieteellisten taitojen kertauskurssi (GE 6)
Kurssilla kerrataan maantiedon perustaitoja ja tietoja harjoitustöiden avulla sekä syvennetään pakol-lisilla kursseilla opittua. Kartat, diagrammit, pimennykset ja muut planetaariset ilmiöt muistuvat mieliin tehtävien avulla. Opetellaan piirtämään kausaaliprofiileja, käyttämään Maanmittaushallituk-sen karttapaikkaa ja harjoitellaan paikkatietojärjestelmän (GIS) käyttöä. Perehdytään maan käytön ohjantaan mm. yleis-, asema¬ja rantakaavojen avulla ja harjoitellaan ympäristövaikutusten tulkintaa peruskarttojen avulla Arviointi: Suoritusmerkintä kurssitöiden perusteella.

GE 7 ja GE 8
ovat GE 1:tä ja GE 2:ta vastaavia englanninkielisiä maantiedon kursseja.

Maantiedon kenttäkurssi (GE 9)
Kurssilla perehdytään maastossa erilaisiin geologisiin muodostumiin, opitaan yhdistämään maastokartan tieto pinnanmuotoihin ja analysoidaan maaston muodostumien syntyä ja ikää. Havainnoidaan mm. jääkauden merkkejä maastosta ja oivalletaan niiden syntytavat. Opitaan tunnistamaan yleisimpiä kivilajeja. Taito raportoida selkeästi maantieteellisillä termeillä omista havainnoista kehittyy. Kurssin voi suorittaa Lapin leirillä. Arviointi suoritusmerkinnällä tai arvosanalla aktiivisen työskentelyn ja raporttien pohjalta.

Tähtitiede

Kaikki kurssit ovat soveltavia. Arvostelussa voidaan käyttää numeroarviointia tai suoritus-merkintää.

Tähtitietoa (TÄ 1)
Maailmankaikkeus (ei sisällä matemaattista osuutta).

Tähtitiede (TÄ 2)
Kurssilla tutustutaan tähtitaivaaseen, tähtien ja planeettojen näkymiseen ja opetellaan lukemaan tähtikarttaa. Perehdytään Auringon näennäiseen vuorokautiseen ja vuotuiseen liikkeeseen. Tehdään paikanmääritys Auringon avulla ja selvitetään Auringon nousu- ja laskuaikojen laskemista. Tarkastellaan Kuun liikettä ja pimennyksiä, aurinkokunnan mekaniikkaa ja planeettojen fysikaalisia olosuh-teita. Selvitetään tähtien etäisyyden määrittämistä ja tähtien energiantuotantoa. Kurssi ei edellytä esitietoja tähtitieteestä.

Musiikki

Yleislukiossa on pakollisia kursseja joko kaksi musiikin ja yksi kuvataiteen kurssi tai yksi musiikin ja kaksi kuvataiteen kurssia. Matematiikkalukiossa pakollisia on yksi kurssi kumpaakin taideainetta.

Pakolliset kurssit

Musiikki ja minä (MU1)
Tavoitteellista musiikki-ilmaisua; laulukokonaisuuksia yhdistettynä soitintaustoihin. Pyritään moniäänisyyteen ja soolo-osuuksien käyttöön sekä laulussa että soittimissa. Kurssiohjelmisto hallitaan kurssin päätyttyä laulaen tai soittaen mahdollisimman paljon ulkoa. Tuntikuuntelut, joilla jokainen opiskelija esittelee ryhmälleen omaa musiikinkuuntelumaailmaansa alustuksin. Musiikinkuunteluohjelmisto aika- ja tyylikausilta.

Moniääninen Suomi (MU2)
Tavoitteellista musiikki-ilmaisua; laulukokonaisuuksia yhdistettynä soitintaustoihin, pääpaino suo-malaisessa ohjelmistossa. Oppilaiden tuntikuuntelut alustuksin jatkuvat kautta kurssien. Edellä esitellyt oppilastyövaihtoehdot jatkuvat kautta kurssien. Integrointitehtävä kuvataiteeseen; vapaavalin-taisesta ohjelmiston tai kuuntelun tehtävästä kuvallista tulkintaa.

Syventävät kurssit

Ovet auki musiikille (MU3 , MU4 ja MU5)
Musiikki-ilmaisua laulaen ja/tai soittaen edellisten kurssien tapaan. Ohjelmistossa suomalaista mu-siikkia (tango, humppa, laulelma), kansainvälistä musiikkia sekä elokuva- ja musikaalisävelmiä eri vuosikymmeniltä. Opiskelijoiden tuntikuuntelut alustuksin jatkuvat kautta kurssien kuten oppilastyöt. Musiikinkuunteluaiheita populaari-, suomi pop/rock-, jazz- sekä klassisesta musiikista. Sovi-tusten vertailevaa kuuntelua. Integraatiotehtävä musiikki-kuvataide vapaavalintaisesta musiikin tehtävästä.

Esittävät kurssit (MU6, MU7, MU8 ja MU9)
Kullakin vuosiryhmällä on esitysryhmä, joka koostuu laulajista ja soittajista, jotka valitaan musiikkiluokkalaisista tai laulu/soittotestin perusteella. He esiintyvät osana koulun muuta musiikkitoimintaa (kuoro, orkesteri, bändit), omana pienryhmänään tai soolotyötä tehden. Esittäviä kursseja voivat hyödyntää esim. musiikkiluokan käyneet opiskelijat ja muut musiikin tekemisestä ja esiintymiskou-lutuksesta kiinnostuneet musikaaliset nuoret. Esittävän musiikin suorittaneet saavat ylioppilastodistuksen yhteydessä erillisen esittävän musiikin todistuksen. Esittäviä kursseja voi suorittaa myös oman sävellystyön kautta. Kurssien päätteeksi voi opiskelija suorittaa musiikin diplomin, joka on korkein ja arvostetuin koulussa suoritettava näyte musiikillisista taidoista ja kypsyneisyydestä. Kuorokurssi MU 6, Orkesterikurssi MU 7, Soolotyö- ja pienryhmäkurssi MU 8 ja Musiikin diplomikurssi MU 9.

Kuvataide

Pakolliset kurssit

Minä, kuva ja kulttuuri (KU 1)
Kuvallisen kulttuurin ja kuvataiteen perusteita. Oman kuvailmaisun kehittäminen (piirustus, maalaus, grafiikka, kolmiulotteinen työskentely), kuvan käyttäminen viestintään ja havainnollistamiseen. Kuvan tulkinta kuvallisin ja sanallisin keinoin. Kurssin aikana opitaan käyttämään erilaisia tekniikoita ja välineitä monipuolisesti. Taiteen ja kulttuurin tuntemus: suomalaisuus, antiikin perintö ja Euroopan ulkopuoliset kulttuurit.

Ympäristö, paikka ja tila (KU 2)
Omien ympäristökokemusten ilmaiseminen taiteen keinoin monipuolisesti eri ilmaisuvälineillä. Tilan tutkiminen eri menetelmin, pienoismallit, kolmiulotteinen kuvaaminen, materiaalikokeilut. Muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, mittakaava, väri, muoto ja rakenne. Taideteos, esine, rakennus oman aikansa ilmentäjänä. Tutustutaan eri aikakausien tyyleihin ja Helsingin arkkitehtuuriin.

Syventävät kurssit

Media ja kuvien viestit (KU 3)
Kuva mediassa, taide-, mainos-, sarjakuvan kuvailmaisu. Kuvien tulkinta, kuvan vaikutuskeinot ja erilaisten kuvien ja tekniikoiden käyttö viestimisessä. Graafinen suunnittelu, kuvan muokkaus, valokuva, elokuva ja video, perinteinen ja uudistuva kuvakerronta. Tuotesuunnittelu ja tuotemerkit.

Taiteen kuvista omiin kuviin (KU 4)
Kuvataiteen historian pääpiirteitä ja eri ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa. Taidekuvan tulkintaa kuvin ja sanoin. Sommittelun periaatteet: väri, valo, varjo, kolmiulotteisuus. Oman ilmaisun välineen ja tekniikan valinta osana taiteellista luomisprosessia. Taiteen tuntemusta ja taidekuvia käytetään hyväksi omassa ilmaisussa.

Nykytaiteen työpaja (KU 5)
Oman taiteellisen tuotoksen toteuttaminen ja työpajatyöskentely yksin tai ryhmän osana. Mitä nykytaide on? Nykytaiteen ajankohtaiset ilmiöt ja nykytaiteen keinojen käyttäminen omassa ilmaisussa. Nykytaiteeseen tutustutaan jossakin nykytaidetta esittelevässä museossa.

Soveltavat kurssit

Valokuva, elokuva ja video (KU 6)
Valokuvauksen historiaa ja lajityyppejä, kameran rakenne, kuvasommittelu. Kuvausharjoituksia järjestelmä¬tai digikameralla, pimiötyöskentely tai digitaalinen kuvankäsittely. Elokuvakerronnan periaatteet, elokuvan kuvaamista ja editointia. Elokuvien katsominen ja analysointi.

Piirustus, maalaus, grafiikka (KU 7)
Piirustuksen, maalauksen ja grafiikan eri menetelmiä ja ilmaisukeinoja. Oman kuvailmaisun syventämistä, monipuolisten tekniikoiden ja välineiden kokeilua. Maalausta akvarelliakryyli ja öljyväreillä piirtimet ja niiden käyttö. Grafiikan menetelmiä: linopiirros, puupiirros, kankaanpainanta. Materiaa-likokeiluja.

Kolmiulotteiset menetelmät, keramiikka ja kuvanveisto (KU 8)
Kuvan tekemistä muotoilemalla ja rakentamalla, keramiikan menetelmiä, paperintekoa ja veistoksia eri materiaaleista (kipsi, puu, kierrätysmateriaalit). Kolmiulotteisen muodon hahmottaminen. Kuvanveiston historiaa ja tyylipiirteitä, Helsingin julkiset veistokset.

Kuvataiteen lukiodiplomi (KU 9)
Opiskelija suorittaa valtakunnallisen lukiodiplomin itsenäisesti. Tehtävien aiheet vaihtuvat vuosittain ja opiskelija voi valita annetun aiheen oman eritysosaamisensa mukaisesti. Suoritukseen liittyy portfolio ja esseekoe. Kurssin voi suorittaa myös portfoliokurssina, jolloin lukiodiplomia ei voi liittää ylioppilastodistuksen liitteeksi. Kuvataiteen lukiodiplomin voi suorittaa vähintään neljän kuvataidekurssin suorituksen jälkeen.

Liikunta

Pojat

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdolli-suus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.

Taitoa ja kuntoa (LP 1)
Fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta.

Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LP 2)
Fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, kuntouinti ja vesiliikunta, luontoliikunta, jokin uusi liikuntalaji.

Syventävät kurssit

Virkisty liikunnasta I (LP 3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Virkisty liikunnasta II (LP 4)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Kuntoliikunta (LP 5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opiskelijat voivat laatia oman henkilökohtaisen liikunta-suunnitelman kurssille, joka toteutetaan joko itsenäisesti tai ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

Soveltavat kurssit

Maila- ja pallopelit I (LP 6)
Kurssin tavoitteena on kehittää eri maila- ja pallopelien tietoja, taitoja ja harrastuneisuutta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Maila- ja pallopelit II (LP 7)
Kurssin tavoitteena on kehittää eri maila- ja pallopelien tietoja, taitoja ja harrastuneisuutta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Yhdessä liikkuen/ vanhat tanssit (LP 8)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältö on vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

Harrasteliikunnankurssi I (LP 9)
Kurssin tavoitteena on edistää oppilaan omatoimista liikunnan harrastamista. Kurssin voi suorittaa osallistumalla esim. oppilasurheilutoimintaan, kerhotoimintaan, projektiliikuntaan ja toimitsija ja tuomaritehtäviin.

Harrasteliikunnankurssi II (LP 10)
Kurssin tavoitteena on edistää oppilaan omatoimista liikunnan harrastamista. Kurssin voi suorittaa osallistumalla esim. oppilasurheilutoimintaan, kerhotoimintaan, projektiliikuntaan ja toimitsija ja tuomaritehtäviin.

Liikunnan diplomikurssi (LP 11)
Lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös opiskelijan liikuntatiedot sekä hänen kykynsä arvioida omien liikunnan oppimisprosessien lisäksi liikunnan merkitystä. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Kurssiin kuuluu viisi osa-aluetta, liikuntakykyisyys, liikunta-tiedot (tutkielma), erityisosaaminen (taidot arvioidaan näytön perusteella opiskelijan valitsemassa lajissa), harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä portfolio, jossa opiskelija kuvaa liikuntaharrastustaan sekä osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan.

Tytöt

Pakolliset kurssit

Taitoa ja kuntoa (LT 1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen peri-aatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Kurssilla syvennetään jo opittuja liikuntataitoja monipuolisesti ja mahdollisuuksien mukaan tutustutaan uusiin liikuntalajeihin. Kes-keisenä sisältönä monipuolinen fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulko-palloilu, mailapelit, musiikkiliikunta ja tanssi, talviliikunta, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta.

Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LT 2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää henkilökohtaisen terveyttä edistävän liikunnan merkityksen ja oppii vastuulliseen toimintaan yksin ja ryhmässä. Keskeisenä sisältönä vrt. LT 1. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan uusiin liikuntalajeihin.

Syventävät kurssit

Virkisty liikunnasta I (LT 3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Virkisty liikunnasta II (LT 4)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Kuntoliikunta (LT 5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opiskelijat voivat laatia oman henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan joko itsenäisesti tai ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

Soveltava kurssi

Liikunnan uudet tuulet I (LT 6)
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaita uusiin lajeihin ja suunnitella liikuntaohjelma oppilaiden toiveiden mukaan.. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Liikunnan uudet tuulet II (LT 7)
Kurssin tavoitteena on. tutustuttaa oppilaita uusiin lajeihin ja suunnitella liikuntaohjelma oppilaiden toiveiden mukaan. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Yhdessä liikkuen/vanhat tanssit (LT 8)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältö on vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

Harrasteliikunnan kurssi1 (LT 9)

Oppilas suorittaa kurssin projektin muotoisesti esim. tanssiesityksin, oppilasurheiluun osallistumalla tms.

Liikunnan diplomikurssi (LT 10)
Lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös opiskelijan liikuntatiedot sekä hänen kykynsä arvioida omien liikunnan oppimisprosessien lisäksi liikunnan merkitystä. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Kurssiin kuuluu viisi osa-aluetta, liikuntakykyisyys, liikunta-tiedot (tutkielma), erityisosaaminen (taidot arvioidaan näytön perusteella opiskelijan valitsemassa lajissa), harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä portfolio, jossa opiskelija kuvaa liikuntaharrastustaan sekä osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan.

Kulttuurikurssit

Kulttuurikurssi (Kuku 1 & 2)
Kulttuurikurssin tavoitteena on perehtyä mahdollisimman laajasti kurssin teemaan. Yhteistyötä tehdään Helsingin Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Kurssi koostuu esimerkiksi asiantuntijaluennoista, teatteriesityksistä, elokuvista, näyttelyistä ja työpajoista.
Kulttuurikursseilla yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä, esimerkiksi äidinkieli, musiikki, kuvataide, psykologia, historia, terveystieto ja ilmaisutaito. Kulttuurikurssi järjestetään joka lukukausi ja sen teema täsmentyy lukukauden alussa. Opiskeluaikana voi suorittaa kaksi kurssia. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

Median lukiodiplomi

Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintä- ja mediataitojen hallintaa, antaa yleistiedot viestinnän ja median alueelta sekä kasvattaa opiskelijasta mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen.

Koska diplomin suorittajalta vaaditaan monipuolista otetta mediasta, välineiden hallinnan ja ilmai-sukeinojen lisäksi edellytetään viestien tulkinnan taitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Näin diplomi edistää koulussa oppiaineiden yhteistyötä ja tukee viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuuden toteutumista. Median lukiodiplomia suorittaville opiskelijoille diplomi voi olla valmentautumista työelämään, joillekin uranvalinnan tuki. Opiskelija voi hyödyntää diplomia myös jatko-opinnoissaan.

Sisällöt

Kurssin aikana opiskelija
• perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja -välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisun erityispiirteisiin
• ymmärtää median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten valtarakenteita ja arjen rutiineita
• oppii erittelemään ja tulkitsemaan sekä arvioimaan mediaesityksiä
• oppii mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä.

Suorittaminen

Diplomi toteutetaan eri oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Mukana ovat seuraavat oppiaineet: media (Median maailma-verkkokurssi), äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI7 ja ÄI10, Kulttuurikurssi), kuvataide (KU3 ja KU6), psykologia (PS6), maantiede (GE5), tietotekniikka (AT1, AT2, AT3, AT4 ja AT5), ilmaisutaito (IT1 ja IT2), filosofia (FI4), kielet (kansainvälisten projektien esitykset ja muut tuotokset)
• Neljä pohjakurssia + mediadiplomikurssi
• Pakollisena kurssit Opetushallituksen verkkokurssi Median maailma ja tietotekniikan perusteet(AT1). Jälkimmäisen voi korvata atk-ajokortilla, muut kaksi kurssia voidaan valita yllä olevasta luettelosta, mutta AT1 tietotekniikan perusteet ja AT4 eli tietokoneen ajokortti -kursseista vain toinen voi sisältyä neljään pohjakurssiin.
• Lukiodiplomikurssin aikana työstetään lukiodiplomityö sekä kirjoitetaan mediaelämäkerta ja essee, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityö ja muu edellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi

Opiskelija tekee lukiodiplomin päättötyön valitsemaltaan median alalta. Lukiodiplomityössä hän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Opetushallitus julkaisee vuosittain lukidiplomin suorittamisen ehdot ja sen arviointikriteerit. Tehtävät ja arviointiperusteet ovat nähtävissä Opetushallituksen verkkosivuilla (www.edu.fi/lukio/lukiodiplomit).

Median diplomityön suunnitelma
• Mikä on aiheesi?
• Miksi valitsit aiheen?
• Millä medialla/medioilla toteutat diplomityösi?
o perustelut välinevalinnallesi
• Mikä on kohderyhmäsi?
• Millaiseen julkisuuteen pyrit työlläsi?
o mediaesityksen tulkinta ja kritiikki
• Aikataulusuunnitelma
• Työn rakenteen suunnitelma

Ilmaisutaito

Ilmaisutaito on valinnainen aine, jonka kaikki kurssit ovat soveltavia.

Ilmaisutaidon peruskurssi (IT 1)
Ilmaisutaidon perusharjoitusten avulla tutustutaan sanalliseen ja sanattomaan viestintään sekä koko-naisilmaisuun (rentoutus-, hengitys- ja äänenkäyttöharjoituksia, keskittymis- ja kontaktiharjoituksia, improvisaatioita). Kurssin keskeinen tavoite on esiintymisjännityksen vähentäminen ja opiskelijan oman ilmaisun vapauttaminen.

Ilmaisutaidon produktiokurssi (IT 2)
Kurssi on It1:n jatkokurssi. Kurssin kuluessa valmistetaan esitys, jonka kaikkiin työvaiheisiin opiskelijat itse osallistuvat (roolityön lisäksi oppilaalla voi olla tehtävä lavastuksen, puvustuksen, musiikin, tanssin tai dramaturgian alalta).

Opinto-ohjaus

Pakollinen kurssi

Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP 1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutus-tumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Lisäksi käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin ja ammatti- ja urasuunnitte-luun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

Syventävä kurssi

Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP 2)
Kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itseluotta-mustaan ja ohjata perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko¬opiskelupaikkaan.

Tietotekniikka

Kaikki kurssit ovat yleislukiossa soveltavia ja matematiikkalukiossa syventäviä. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa, kuitenkin kursseilla AT2 – AT9 oletetaan kurssin AT1 asiat osatuiksi. Ohjelmoinnin harjoitustyön voi pääsääntöisesti suorittaa vasta ohjelmoinnin peruskurssien jälkeen (poikkeuksista sovitaan opettajan kanssa). Arvostelussa voidaan käyttää numeroarviointia tai suoritusmerkintää.

Alkeiskurssi (AT 1)
Alkeiskurssi on tarkoitettu tietokonetta vähän tai ei yhtään käyttäneille. Kurssi suoritetaan tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, piirto-ohjelmien ja sähköpostin harjoituksilla.

Tietotekniikan työpajakurssi (AT 2)
Kurssilla työstetään tutkielma/laajahko esitelmä tms. muuhun oppiaineeseen tietotekniikan keinoin tai tehdään julkaisu, esim. lehti joko paperille tai webbiin. Lisäksi kurssiin kuuluu näyttökoe esitysgrafiikasta ja tarvittaessa harjoituksia sitä varten.

Kotisivu-kurssi (AT 3)
Kurssilla tehdään omat www-sivut. Sivujen laatimiseen tulee käyttää sekä niiden tekoon tarkoitettuja ohjelmia että koodausta muistiota, notepadia, käyttäen. Kurssimerkinnän voi saada myös esim. koulun kotisivujen ylläpidosta, www-sivuprojektiin osallistumisesta tms.

@- ja A-kortti (AT 4)
Laajuus 1 – 2 kurssia. Tieken tietotekniikan käyttäjän @-kortin suoritus (2 pakollista koetta ja 2 valinnainsta osiota), laajuus 1 kurssi. Täydentämällä @-kortti A-kortiksi saa toisen kurssin. Jos @-kortin suoritus jää kesken, hyväksytyistä kokeista voi saada osan AT1-kurssia. Korttien (@- ja/tai A) kaikki kokeet hyväksytysti suorittanut opiskelija saa suorituksesta erillisen todistuksen.

Java-ohjelmoinnin peruskurssi (AT 5)
Kurssilla perehdytään ohjelmoinnin perusrakenteisiin ja ohjelmien dokumentoinnin perusperiaatteisiin. Kurssi suoritetaan pakollisilla harjoituksilla ja kirjallisella loppukokeella. Java-ohjelmoinnin jatkokurssi (AT 6) Jatketaan siitä, mihin AT5 päättyi.

Ohjelmoinnin harjoitustyö (AT 7)
Kurssilla tehdään laajahko harjoitustyö opettajan antamasta aiheesta. Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi. Merkinnän saamiseksi opiskelijan tulee palauttaa toimiva ohjelma levykkeellä, ohjelmakoodi sekä riittävän laaja dokumentointi ohjelmasta. Lisäksi opiskelijan tulee pyydettäessä selostaa ohjelman koodin rakennetta ja toimintaperiaatetta.

Ohjelmoinnin jatkokurssit (AT 8 ja AT 9)
Kurssit suoritetaan Teknillisessä korkeakoulussa tai Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Molempien kurssien lukio-opintoihin hyväksi luettava laajuus on yksi kurssi. Mahdolliset kurssimaksut opiskelija maksaa itse.

Oppilaskunta-/tutortoiminta

Aktiivisesta toiminnasta lukion oppilaskunnassa tai ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutori-na/opastajana toimimisesta on mahdollista saada kurssisuoritus (S). Yhden vuoden täysipainoisesta työskentelystä saa yhden kurssin. Merkinnän antaa lukion oppilaskunnan ohjaava opettaja tai lukion opinto-ohjaaja. Työskentelyyn liittyy koulutusjakso.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen toiminnan alueella järjestetään kansainvälisyyskurssi, joka on soveltava kurssi. Kurssiin sisältyy vierailu yhteen koulun eurooppalaisista yhteistyökouluista. Kurssilla valmistellaan vierailua, tehdään yhteistyötä ja tutustutaan kontaktikoulun opiskelijoihin. Kurssiin sisältyy tietopa-ketti Euroopan Unionista ja kurssilla opiskelija saa tietoa opiskelumahdollisuuksista Euroopassa.

Autokoulu

Kurssimerkinnän (S) saa lukion opinto-ohjaajalta autokoulun suorittamisen jälkeen.