Suomen kieli ja kirjallisuus

Hyvä lukija,

suomen kieli ja kirjallisuus on ainoa pakollinen ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava oppiaine. Suomen kielen ja kirjallisuuden arvosanaa pidetään useissa oppilaitoksissa jatko-opintoihin haettaessa yhtenä tärkeimmistä arvosanoista, ja sitä saatetaan jopa erityisesti painottaa: arvosana kertoo paitsi kirjoittamisen ja lukemisen taidoista myös huolellisuudesta, kriittisyydestä, ajattelun kypsyydestä ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämisestä.

Yleinen suositus on, että opiskelija käy kaikki mahdolliset kurssit oppiaineista, joista suorittaa myös ylioppilaskokeen. Koulumme suomen kielen ja kirjallisuuden kurssitarjonta on suunniteltu tukemaan opiskelijan menestystä ja oppimista ja näiden lisäksi erityisesti harrastuneisuutta sekä oman tyylin ja ilmaisukeinon löytämistä.

Oppiminen tapahtuu parhaiten itse tekemällä, ja siksi oppiaineellemme on tyypillistä, että kurssien aikana kirjoitetaan paljon erilaisia tekstejä ja luetaan monentyyppisiä tekstejä. Tuntitilanteissa hyödynnetään usein tietotekniikkaa, ja kirjoittamista ja oppimista tuetaan tekemällä paljon yhdessä: tekstejä hiotaan tehtävästä riippuen opettajan ja kurssikavereiden kanssa kannustavassa ilmapiirissä; kirjoittaminen on prosessi, jossa pitkäjänteisyys palkitaan. Suomen kielen taidoissa kehittyminen on parhaassa tapauksessa opiskelijan ja opettajan yhteinen projekti, jossa kehitytään rakentavasta palautteesta koko ajan.

Annamme mielellämme lisätietoa ja vastaamme suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun liittyviin kysymyksiin (etunimi.sukunimi@mayk.fi). Tervetuloa opiskelemaan kanssamme!

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit

Tiina Kokkoniemi ja Juha-Matti Tammela

Pakolliset kurssit

Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1)
Oppikirja: Jukola 1, Tekstioppi ja Kielikirja (Sanoma Pro)

Millaisia tekstejä arkipäivääni kuuluu? Mistä tunnistan uutisen, entä kolumnin ja pääkirjoituksen? Mitä väliä sillä on? Miten fiktio eroaa faktasta? Kuka kertoo, miten ja mitä? Millainen tieto on luotettavaa, mikä tekee lähteestä luotettavan? Mitä on monipuolinen tiedon hakeminen?

Kurssilla herätellään tietoisuutta siitä tekstien maailmasta, jonka keskellä elämme. Tärkeät käsitteet, kuten teksti, konteksti ja intertekstuaalisuus, tulevat tutuiksi. Opimme kiinnittämään huomiota lukemiemme tekstien tekstilajiin sekä niiden sisältämiin tekstityyppeihin. Kurssilla tulevat esiin mediatekstien monimuotoisuus ja toisaalta kaunokirjallisuudesta proosan keinot. Verkkolukeminen, lähdekritiikki ja monet tiedonhankinnan tiedot ja taidot  korostuvat.  

Kurssilla esittelemme mediaa suullisesti, kirjoitamme monentyyppisestä aineistosta ja analysoimme novelleja. Omaa lukukokemusta pääsemme pohtimaan muun muassa lukupäiväkirjassa.

Koneet käytössä (kuva Juha-Matti Tammela)

Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI 2)
Oppikirja: Jukola 2, Tekstioppi ja Kielikirja (Sanoma Pro)

Millainen kieli on suomen kieli? Miten kieli, kulttuuri ja kirjallisuus kytkeytyvät toisiinsa? Miten rakennetaan hyvä puheenvuoro? Entä millaisia vaiheita kuuluu tekstin tekemiseen? Miten kuvasta kirjoitetaan?

Kertaamme perusasioita, kuten jaksotusta ja otsikointia, ja kokeilemme erilaisia aloitus- ja lopetustapoja ja harjaannumme valitsemaan kulloinkin toimivimman esitysjärjestyksen tekstin tavoitteiden mukaan. Kielen, kulttuurin ja identiteetin kysymyksiä pääsemme pohtimaan aineistopohjaisessa, prosessina kirjoitetussa esseessä. Omavalintaisesta romaanista kirjoitamme arvostelun verkkolehteen.

Harjoittelemme myös esiintymistä, johon yhdistämme tiedonhakua, sillä tarkoituksena on pitää noin viisiminuuttinen informatiivinen puheenvuoro luokan edessä, kannustavassa ja miellyttävässä ilmapiirissä.

Maiju ja Bogdan suunnittelevat tekstejään. (kuva Juha-Matti Tammela)

Kurssista sanottua:

“Opin esiintymään yleisön edessä ilman, että jännitti. Opin, että puhetehtävien yksityiskohdat on hiottava ja niihin on hyvä valmistautua. Puhumisen taidosta on käytännössäkin melko paljon hyötyä.”

“Opin etsimään tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Opin lainaamaan tekstiä oikein. Puheenvuoron tekeminen luokan edessä kohotti itsetuntoani.”

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI 3)
Oppikirja: Jukola 3, Tekstioppi ja Kielikirja (Sanoma Pro)

Mitä ovatkaan draama ja lyriikka? Miten teatteriesitystä luetaan? Mitä ihmettä ovat mm. metaforat, personifikaatiot ja synestesiat? Miten runoja siteerataan? Eikö motiivi olekaan syy tekemiseen - ai, miten niin ei ole?

Kurssilla keskitymme kaunokirjallisten tekstien analyysiin, erityisesti draama- ja runotekstien analyysiin ja tulkintaan. Proosa-analyysitaidot syvenevät entisestään.  Luemme kaunokirjallisuutta ja saamme toisiltamme hyviä lukuvinkkejä. Analysointi- ja tulkintataidot syventyvät, kun kirjoitamme runoista tai sanoituksista sekä näytelmäteksteistä analyysit.

Käymme kurssilla teatterissa. Kuinka teksti taipuu näyttämölle, ja kuinka draaman eri osat ja keinot voi käytännössä tunnistaa? Pohdimme yhdessä, mikä vaikutus tehdyillä valinnoilla on kokonaisuuteen ja katsomiskokemukseen. Keskustelemme teatterin ja kirjallisuuden yhteyksistä. Mikä tekee näistä jokaisesta ainutlaatuisen taidemuodon?

Näyttelijä Pirjo Luoma-aho ja opiskelijat Kansallisteatterin näyttämöllä Moliéren "Luulosairas"-esityksen jälkeen. (Kuva Juha-Matti Tammela)

Ohjaamassa Roosaa ja Jonnaa (kuva Tiina Kokkoniemi)

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI 4)
Oppikirjat: Jukola 4 ja Tekstioppi (Kielikirjaa ei myydä, tarvitaan myöhemmin kursseilla)

Miten vakuuttaa lukija kirjoittaessa? Miten sama tapahtuu puhuttaessa? Miksi jokin teksti tuntuu vaikuttavalta, jokin toinen taas ei säväytä ollenkaan? Millaista on monipuolinen perusteleminen? Miten kirjoittaa siten, että valitut perustelutavat ja sanat auttavat pääsemään haluttuun lopputulokseen? Miten tunnistaa luotettavan lähteen? Mitä on propaganda? Mikä on kirjallisuuden, taiteen ja median yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys?

Väittelemme, pidämme puheita ja harjoittelemme niksejä, joilla tehostaa kirjoitettua ja puhuttua tekstiä. Opettelemme lukemaan tarkasti yksityiskohtia teksteistä ja arvioimaan valintojen onnistuneisuutta suhteessa tekstin tavoitteisiin. Luvassa on myös mainosanalyysin kirjoittaminen ja erilaisten lähteiden kriittistä tarkastelua.

Väittelyn tuoksinassa (kuva Juha-Matti Tammela)

Esimerkki kuva-analyysista

Toinen esimerkki kuva-analyysista

Luemme sensuroitua, kohua tai vilkasta keskustelua herättänyttä kirjallisuutta. Perehdymme erilaisiin mediateksteihin, kuten kolumneihin, pakinoihin ja pääkirjoituksiin, ja tuotamme myös itse mediatekstejä, joissa yhdistämme omaa tietämystämme, kokemuksiamme ja mielipiteitämme esimerkiksi kurssilla lukemastamme kirjallisuudesta.

Joel, kolumni ja luokan 10 nojatuoli (kuva Tiina Kokkoniemi) 

Joonas ja Niklas prosessikirjoittamassa (kuva Juha-Matti Tammela)

VANHA OPS

Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI 5)
Oppikirja: Ei oppikirjaa, materiaali tarjotaan Peda.net-ympäristössä (Kielikirjaa ei silti myydä, tarvitaan myöhemmin kursseilla)

Opiskelijan pohdintaa klassikkokirjojen merkityksestä

Millainen on tyylisi eli tapasi kirjoittaa, puhua ja esiintyä? Mitä tyylivalinnat kertovat tekijästään? Millaisia sävyjä, vivahteita, tyyli voi pitää sisällään? Millaisia tyyli-ihanteita on suosittu erityisesti länsimaisessa kirjallisuudessa? Millaisia ovat esimerkiksi romantiikan, realismin, modernismin, renessanssin tai vaikkapa keskiajan tekstit? Kurssilla opimme länsimaisen kirjallisuuden historiaa ja kuljemme läpi tyylikausien aina antiikista postmodernismiin. Mikä kaikki vaikuttaakaan kontekstiin eli tekstin julkaisuympäristöön?

Luemme klassikkokirjallisuutta, pohdimme kaanonin vaatimuksia ja opimme ymmärtämään ihmismieltä ja toimintaamme ennen ja nyt. Emme vain lue tekstejä, vaan käymme myös teatterissa ja tarkkailemme tyyliä ja teatteritaiteen keinoja herättää - tarjonnan mukaan - klassikko eloon. Erityisesti kirjoitamme esseitä ja hiomme esseististä tyyliä.

Mikko modernisoituna commedia dell’arte -hahmona, Pinokkiona (kuva Juha-Matti Tammela)

Kurssista sanottua:

“Tuntui siltä, kuin olisimme olleet aikakapselissa!”

“Näytteleminen oli mukavaa.”

“Kurssi oli kiintoisa ja sivistävä aikamatka kirjallisuuden historiaan. Mielestäni opin asiat hyvin, sillä suhtaudun nykyään kirjoittamiseen ajattelemalla aluksi, mitä ennen on kirjoitettu.”

“Eri tyylisuuntia oli kiva käydä läpi ja ne avasivat paljon näin historiallisesta näkökulmasta. Esim. musiikista löytyy näihin tyylisuuntiin verraten samankaltaisia piirteitä.”

Taru, Ville ja Nea odottamassa Ian McEwanin "Lauantai"-trillerin toista näytöstä Kansallisteatterissa (kuva Juha-Matti Tammela)

UUSI OPS

Teksti ja konteksti (ÄI 5)
Oppikirjat: Jukola 5 ja Tekstioppi (Sanoma pro). Kielikirjaa ei tarvita, mutta se kannattaa säilyttää myöhempää käyttöä varten.

Opiskelijan pohdintaa klassikkokirjojen merkityksestä

Millainen on tyylisi eli tapasi kirjoittaa, puhua ja esiintyä? Millaisia sävyjä, vivahteita, tyyli voi pitää sisällään? Millaisia tyyli-ihanteita on suosittu erityisesti länsimaisessa kirjallisuudessa? Ja miten suomalaisen kirjallisuuden historia niveltyy muuhun eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja sen tyylikausiin?

Kurssilla opimme länsimaisen kirjallisuuden historiaa ja kuljemme läpi tyylikausien aina antiikista postmodernismiin. Mikä kaikki vaikuttaakaan kontekstiin eli tekstin julkaisuympäristöön?

Luemme klassikkokirjallisuutta, pohdimme kaanonin vaatimuksia ja opimme ymmärtämään ihmismieltä ja toimintaamme ennen ja nyt. Emme vain lue tekstejä, vaan käymme myös teatterissa ja tarkkailemme tyyliä ja teatteritaiteen keinoja herättää - tarjonnan mukaan - klassikko eloon. Erityisesti kirjoitamme esseitä ja hiomme esseististä tyyliä.

Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI 6)
Oppikirja: Kieli ja tekstit 3 (Sanoma Pro)

Abikurssi

“Oppe nyt wanha/ ia noori/ joilla ombi Sydhen toori”, “Sulle laulan neiti, kesäheinä”, “Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, “Mä olin yhdeksänvuotias, kun annoin neitsyyteni kuuskakkoselle koirankouluttajalle yksillä koiramessuilla” ja “Palasista kokosin itseni, palasista, rakkaani,/ ikuisesti, yhtä ikuisesti niin kuin elämä muuttuu, ikuisesti/ varastin.”

Suomalaisen kirjallisuuden historiasta mm. Mikael Agricola, Eino Leino, Väinö Linna, Rosa Liksom ja Sofi Oksanen tuotantoineen tulevat tutuiksi, kun kurkistamme suomen kieleen ja sen eri muotoihin sekä kirjallisiin ja kulttuurisiin vaikuttajiin. Pohdimme kansallisia juuriamme, nykyhetkeä ja tulevaa kulttuurisen identiteetin rakentajina. Olemme perinteisesti elävöittäneet kurssia joko teatteriesityksellä tai käymällä elokuvissa.

Peter Franzénin elokuvaa “Tumman veden päällä” (2013) katsomassa (kuva Lilli Partanen)

Syventävät kurssit

Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI 7)
Ei oppikirjaa.

Kurssi on suunnattu kaikille, kokeneille ja vasta-alkajille, missä vain opintojen vaiheessa, myös suomi toisena kielenä -opiskelijoille! Suositellaan erityisesti niille, jotka aikovat suorittaa lukion päätteeksi valtakunnallisen Puheviestintätaitojen päättökokeen (Puhvi)

Puhvi-kokeen ryhmäviestintätaitojen osassa 15 minuutin valmistautumisaikaa seuraa 15 minuutin keskustelu. (Kuva Juha-Matti Tammela)
 

Kiinnostavatko väittelyt, keskustelut tai neuvottelut? Haluaisitko oppia pitämään puheen tilanteessa kuin tilanteessa? Kurssilla syvennämme puheviestintätaitoja ja -tietoja rennossa ja mukavassa ilmapiirissä, joka on omiaan auttamaan oman esiintymistyylin  ja -varmuuden löytämistä, rohkeaa erilaisten tyylien kokeilemista.

Kurssi alkaa yhteisellä suunnittelulla, jonka pohjalta sovimme sisällöstä. Kurssilla pidetään vähintään yksi puhe, ja teemme jonkin yhteisen projektin, jossa harjoittelemme äänenkäytön monipuolistamista ja tarkoituksenmukaisuutta. Olemme mm. dubanneet Digimonia ja Tuho-osastoa, tehneet radiomainoksia, kuulokuvia historiallisista tapahtumista ja elävöittäneet ja muokanneet opiskelijoiden nyt tai aiemmin kirjoittamia fiktiivisiä tekstejä äänikirjoiksi ja järjestäneet kuvitteellisia työhaastatteluja. Jos kiinnostusta on ollut, olemme perehtyneet eri maiden puhe- ja tapakulttuuriin, kerranneet teitittelyä ja kohteliasta, erilaisiin konteksteihin sopivaa kielenkäyttöä. Harjoittelemme yleensä myös valtakunnalliseen Puhvi-kokeeseen entisten koetehtävien avulla. Kurssikokeena on yleensä ollut ryhmäkeskustelu.

Vierailemme yleensä myös ainakin yhdessä opiskelijoiden valitsemassa paikassa, jossa työskentelee puheviestinnän ammattilaisia. Suosittuja tilaisuuksia ovat olleet mm. aidot ja oikeat Helsingin käräjäoikeuden rikosoikeudenkäynnit ja televisio- tai radiotoimittajan opastama kierros

Tule puhumaan itsellesi kurssi!

Ylen studiotekniikkaa (kuva Dolores Kallas)

Maria löysi rekvisiittaosastolta uusia kavereita (kuva Dolores Kallas) 

Tekstitaitojen syventäminen (ÄI 8)
Oppikirja: Vuosittain ilmestyvä  SKS:n ja ÄOL:n toimittama Ylioppilastekstejä-kokoelma

Abikurssi

Kolmanteen jaksoon sijoitettu kurssimme valmistaa äidinkielen ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeeseen. Kurssin päättyessä helmikuun alussa ei mene viikkoakaan, kun harjoitellut taidot punnitaan kevään yo-kokeessa. Ajankohtamme ei enää voisi olla parempi!

Käymme läpi erilaisia tekstitaidon kokeen tehtävätyyppejä, opettelemme rakentamaan napakan ja monipuolisen, asiatyylisen vastaustekstin ja kertaamme teemaviikoittain mm. retoriikkaa ja argumentaatiota, tyyli- ja sävyasioita, eri tekstilajien konventioita, kirjallisuuden analysoinnin peruskäsitteistöä, kieliopin terminologiaa, viittaustekniikkaa ja tekstikokonaisuuden osien tehtäviä. Kirjoitamme vastaustekstejä yhdessä käsin ja koneella, pienryhmissä ja ohjatusti yksin.

Äi8-kurssin päätteeksi opiskelijat saavat palautteensa ja viime hetken vinkit yo-kirjoituksiin kahdenkeskisissä palautekeskusteluissa. (kuva Juha-Matti Tammela)

Kurssista sanottua:

”Hyvä kurssi, välttämätön yo-kirjoituksiin nähden.”

”Kurssi on helpottanut kirjoituksista johtuvaa stressiä. Kurssi mukavasti tiivisti äidinkielen pääasiallisia kirjoitussääntöjä ja oli kokonaisuudessaan hyödyllinen.”

”Tekstejä on tehty paljon, mikä on hyvä asia oppimisen kannalta. Mitään ’turhaa’ ei ole ollut.”

”Sisältö on ollut runsasta. Tehtävät ovat olleet monipuolisia ja haastavia.”

Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI 9)
Oppikirja: Vuosittain ilmestyvä  SKS:n ja ÄOL:n toimittama Ylioppilastekstejä-kokoelma

Abikurssi

Valmistaudumme lähestyvään äidinkielen esseekokeeseen. Kurssilla hiomme erityisesti tyyliä ja esseististä ajattelua, käymme läpi erilaisia esseekokeen tehtäviä, harjaannutamme tekstien suunnittelua ja rakentamista ja opimme välttämään esseekokeen sudenkuopat.

Kirjoitamme myös prosessina, parantelemme jo aiemmin kirjoitettua, luemme tekstejä ja vaihdamme ajatuksia myönteisessä hengessä toistemme esseistä. Huomaamme, että esseiden ainekset ja sisältö löytyvät todellisesta elämästä, erilaisia elementtejä yhdistellen, ympäristöä ja maailmaa aistien. Voimme vierailla esimerkiksi jokavuotisilla Helsingin Kirjamessuilla tai tutustua nykykulttuuriin käymällä jossakin näyttelyssä.

Abiturientteja Helsingin Kirjamessuilla (kuva Juha-Matti Tammela)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Äidinkielen kymppi (ÄI 10)
Ei oppikirjaa, sisältö räätälöidään.

Kurssi on suunnattu kaikille, missä opintojen vaiheessa vain.

Äidinkielen kymppi on itsenäinen kurssi, jonka voi aloittaa jo vaikka tänään ja päättää itse aikataulusta: viikko, kuukausi, jakso, lukukausi, koko lukioaika? Kurssia ei sidota lukujärjestykseen, ja sen tarkoitus on tukea ja kannustaa itsenäiseen työskentelyyn, syventää tietoja ja taitoja asioissa, jotka koet tärkeiksi tai kiinnostaviksi.

Saat itse päättää kurssin sisällön - toki saat tähän vinkkejä ja apua opettajaltasi! Voit myös yhdistellä eri oppiaineita. Tule hakemaan kurssin ideointiin suunnittelupohja. Kurssi alkaa, kun suunnitelma on hyväksytty ja allekirjoitettu. Työmuodoista ja -määrästä sovimme yhdessä (noin 35 tuntia työtä). Tässä on vielä joitain esimerkkejä suosituista kymppikurssin aiheista innostamaan:

James Bond -elokuvat, The Pirates of the Caribbean -sarja ja jonkin teeman mukaan luokitellut muut elokuvat, valokuvauksen ja tekstien yhdistelmä, aforismit, blogit ja bloggaaminen, journalismi, rakkaus, lempikirjailija, yo-harjoittelun lisäkurssi, sanoittaminen, huumori, musiikin historia, tankarunous, käsikirjoittaminen...

Kurssi arvioidaan numerolla, ja sen voi suorittaa myös kahden opintoviikon laajuisena.

 

Kielenhuolto (ÄI 12)
Oppikirja: Kielikirja - Lukion äidinkieli ja kirjallisuus (SanomaPro).

Kurssi on suunnattu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Sopii myös suomi toisena kielenä -opiskelijoille.

Tuleeko ennen “että”-sanaa aina pilkku? Onko “niin kuin” yhdyssana? Onko “pitkässä juoksussa” hyvää tyyliä? Mitä tarkoittaa kongruenssi? Mitä opettaja tarkoittaa sanoessaan, että lauseesta puuttuu predikaatti?

Kielenhuoltokurssilla käymme läpi keskeiset kielenhuoltoasiat ja hiomme tekstien kieliasua kohti täydellisyyttä. Samalla kertaamme kielioppikäsitteitä, jotka ovat tarpeen tekstitaidon kokeessa ja omaa tekstiä parannellessa. Kurssille kannattaa ehdottomasti tulla, jos äidinkielen arvosanat ovat alle kahdeksan, mutta parhaatkin kirjoittajat oppivat tällä kurssilla varmasti uutta.

Soveltavat kurssit

Luova kirjoittaminen (ÄI 11)
Ei oppikirjaa, arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Kurssi on suunnattu kaikille, missä opintojen vaiheessa vain - myös suomi toisena kielenä -opiskelijoille.

Päästä luovuutesi irti! Oletko kirjoittanut jotakin tarinanpoikasta pöytälaatikkoon tai rustaatko biisejä kauppakuittiin? Oletko aina halunnut kirjoittaa, mutta aikaa ei ole ollut tai et keksi hyviä aiheita?

Kurssilla kirjoitamme kaikkea muuta kuin analyysejä tai muita koulumaisia tekstejä. Voit kokeilla elokuvan käsikirjoittamista, voit aloittaa romaanin tai vaikka suunnitella oman runoteoksen. Kaikenlaiset jokaisen kirjoittajan omat ideat ja tavoitteet otetaan huomioon, etsimme omia vahvoja alueitamme ja rohkaistumme kirjoittamaan erilaisia tekstejä. Kurssilla on erilaisia työmuotoja, joista sovimme yhdessä.

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio tarjoaa suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta yläasteen yleis- ja kv-linjalla sekä matematiikka- ja liikuntaluokilla. Tiloissa toimivat myös lukio ja matematiikan erikoislukio.

Oppilaita ja opiskelijoita on kaikkiaan noin 800, joista puolet peruskoulussa ja puolet lukiossa.

Yhteystiedot

Kuusikkotie 3,
00630 Helsinki

Puh: 09 - 777 110 12
Fax: 09 - 7243 648
etunimi.sukunimi@mayk.fi
Henkilökunnan yhteystiedot »

Kirjaudu